Kalatalouden Keskusliitto: Nollakiintiö täysin ylimitoitettu
Kalatalouden Keskusliitto on ollut valmis leikkaamaan silakan kalastuskiintiötä, sillä kanta on pienentynyt useita vuosia.
– Mutta nollakiintiö on täysin ylimitoitettu. Kanta ei ole sellainen, että kalastusta pitäisi kokonaan kieltää, kertoo liiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen.
Pyydetystä silakasta vain pieni osa menee ihmisravinnoksi. Osuus supistui entisestään, kun aiempi silakkavienti Venäjälle tyrehtyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Valtaosa silakasta menee joko kalajauhotehtaille tai eläinten rehuksi muun muassa turkistarhoille. Kalajauho on olennainen raaka-aine kirjolohien rehussa.
Karttusen mukaan tavoitteena on ollut, että kotimainen kirjolohi voitaisiin mahdollisimman suuressa mitassa kasvattaa kotimaisella rehulla: silakasta tehtäisiin rehua, jolla kirjolohta kasvatettaisiin. Näin ravinteet kiertäisivät Itämeren sisällä.
Karttusen mukaan komission esitys olisi myös takaisku ponnisteluille kohentaa taas silakan asemaa suomalaisten ruokapöydissä. Markkinointiin ja kysynnän elvyttämiseen ei kannata käyttää paukkuja, jos kalaa ei ole.
Suomen silakkasaalis oli viime vuonna 68 miljoonaa kiloa ja arvo kalastajahinnoin laskettuna 15,5 miljoonaa euroa.
Suomen Ammattikalastajaliitto muistuttaa, että silakan kalastuksen osuus Suomen merialueen saaliista on 90 prosenttia.
– Toteutuessaan komission esitys merkitsee, että suurin osa Suomen kaupallisesta kalastuksesta lopetettaisiin, liitto kirjoittaa tiedotteessaan.