Kaksi kolmasosaa Kiovan asukkaista palannut kaupunkiin, sanoo pormestari
Ukrainan pääkaupungin Kiovan asukkaista kaksi kolmasosaa on palannut takaisin kaupunkiin, kertoo Kiovan pormestari Vitali Klitshko. Kiovan asukkaita lähti pakoon Venäjän hyökättyä maahan helmikuun lopussa.
Ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä kaupungissa asui Klitshkon mukaan noin 3,5 miljoonaa ihmistä.
YK:n mukaan yli 5,9 miljoonaa ukrainalaista on lähtenyt maasta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä helmikuun loppupuolella.
Lisäksi yli kahdeksan miljoonan ihmisen arvioidaan joutuneen jättämään sodan vuoksi kotinsa ja pakenemaan toisaalle Ukrainan rajojen sisällä.
YK:n alaisen Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) esittämä lukema on noussut edeltävästä huhtikuun puolivälissä annetusta arviosta, joka oli noin 7,7 miljoonaa. Tuoreimman selvityksensä IOM teki huhtikuun 29:nnen ja toukokuun 3:nnen päivän välillä.
Maan rajojen sisällä paenneista vajaan kahden kolmanneksen arvioidaan olevan naisia.
Ukrainasta pakenevat ihmiset ovat enenevässä määrin vaarassa joutua ihmiskaupan uhriksi, arvioidaan tuoreessa raportissa.
– Sotaa pakenevat ihmiset, pääosin naiset ja lapset, ovat äärimmäisen haavoittuvaisia, ja heillä on kasvanut riski joutua seksuaalisen tai työperäisen hyväksikäytön kohteeksi, kun järjestäytyneet rikollisryhmät ja yksittäiset keplottelijat käyttävät sekasortoa hyväkseen, raportissa sanotaan.
Ihmiskaupasta on ollut raportin mukaan jo merkkejä sodan alkamisen jälkeen ja näiden riskien uskotaan kasvavan sodan edetessä.
Raportin mukaan Venäjän hyökättyä Ukrainasta on paennut yli kaksi miljoonaa lasta.
42-sivuisen raportin on koostanut Hollannissa toimiva ihmiskaupan vastainen järjestö La Strada, ja sen on tilannut orjuuden vastaisen Freedom Fund -järjestön Britannian-osasto.
Raportti pohjautuu tutkimukseen, joka tehtiin maaliskuun ja huhtikuun aikana ja jossa on hyödynnetty muun muassa YK:n tilastoja.
Raportissa peräänkuulutetaan Euroopan mailta ja kansainvälisiltä järjestöiltä ”välittömiä toimia” pakolaisten rekisteröimisen edistämiseksi, jotta heille voitaisiin taata nopea pääsy suojelutoimien piiriin.
Erityisesti ilman saattajaa paenneet alaikäiset ja lapset, jotka ovat joutuneet erilleen perheistään, pitäisi tunnistaa ja rekisteröidä niin varhain kuin mahdollista. Raportissa peräänkuulutetaan myös muun muassa maiden välistä yhteistyötä kadonneiden lasten jäljittämiseksi sekä adoptioiden estämistä.
Adoptioiden pelätään voivan johtaa esimerkiksi lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Ensi sijassa pitäisikin raportin mukaan pyrkiä saattamaan lapset takaisin yhteen perheidensä kanssa.