Kaikkonen vastaa Vanhasen vaalikoneeseen: "Minun keskustaani mahtuvat niin Suviseuroissa kävijät kuin Pride-marssien ystävätkin"
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen julkaisi Suomenmaan blogikirjoituksessaan oman vaalikoneensa keskustan puheenjohtajaksi pyrkiville. Puolustusministeri Antti Kaikkonen tarttui haasteeseen ja lähetti vastaukset Vanhasen kysymyksiin:
1. Santeri Alkio – erityisesti romaaneissaan – patistaa surkeaa elämää viettäviä ottamaan itseään niskasta kiinni, menemään maatalouskurssille ja tarttumaan heti lapioon ojien avaamiseksi ja vasaraan rikkoutuneen ladon oven korjaamiseksi. Miten tämä omatoimisuutta ja itsekasvatusta korostava alkiolaisuus istuu nykyaikaan, jossa kaikessa huudetaan valtiota ja veronmaksajien rahoja apuun?
”Istuu hyvinkin. Katson, että terveellä, työikäisellä ja työkykyisellä ihmisellä täytyy olla joku vastuu omasta toimeentulostaan. Tällä hetkellä myös avoimia työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin aikoihin. On myös tilanteita, joissa täytyy olla valmiutta lisä- tai uudelleenkouluttautumiseen.
Selvää on sekin, että yhteiskunnan on hyvä olla tarpeen mukaan apuna siinä, että avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat kohtaavat.
Yhteiskuntaa tarvitaan kyllä tukemaan erilaisia heikompiosaisia, kuten pieneläkeläisiä, sairaita, vanhuksia ja vammaisia.”
2. 1990-luvun alussa pelkäsimme, että naapuristamme saattaisi tulla jopa satoja tuhansia turvapaikanhakijoita maahamme. Pitäisikö keskustan ajaa EU:ssa järjestelmää, jossa tällaisissa yksittäisissä kriiseissä, joita kyseinen jäsenmaa ei kykene itse ennaltaehkäisemään, muut jäsenmaat auttaisivat esim. Suomea?
”Kyllä siinä voisi olla järkeä. Oleellista on, että saadaan riittävän laaja sitoutuminen EU:ssa vastuunkantoon mahdollisissa kriisitilanteissa.
Turvapaikanhakijapolitiikassa yleisesti viime vaalikaudella keskustan linja näytti ulospäin turhan lepsulta. Linjan pitää olla tiukka, mutta oikeudenmukainen, ja sen pitää myös näyttää siltä.”
3. Miten hankkisit vaikuttavuutta aluepolitiikkaan? Luotatko siihen, että valtion laitosten tiheä alueellinen palveluverkko on tärkeintä? Minkä merkityksen aluekehityksessä asetat kikyn, T&K-toiminnan, kilpailun vapauttamisen ja infran runkoverkkojen kehittämiselle?
”Koko Suomen asia on keskustalle erittäin tärkeä asia. Elämisen mahdollisuuksia pitää olla syrjäseutuja ja maaseutua myöten.
Ensimmäinen asia on, että työntekoon löytyy mahdollisuuksia. Työpaikkojen synnyn kannalta yritysten pärjääminen on olennaista. Kun yritykset pärjäävät myös aluekehityksen kannalta haastavimmilla alueilla, syntyy myönteisiä näköaloja ja mahdollisuuksia saada väestönkasvu ylöspäin.
Kiky oli yksi tärkeä tekijä viime vaalikaudella, millä työllisyys saatiin nousuun. Tällä vaalikaudella tarvitaan toisenlaisia toimia, joista T&K on yksi, ja pienyritysten aseman helpottaminen toinen esimerkki.
En kannata kaiken keskittämisen ideologiaa. Pidän riittävän kattavaa julkista palveluverkkoa tärkeänä. Kunnollinen infra on tärkeä osa sitä. Panostuksia tie- ja rataverkkoon pitää määrätietoisesti jatkaa. Tiet on laitettava kuntoon sorateitä myöten. Tietoliikenneverkkojen kattavuuteen ja toimivuuteen pitää niin ikään panostaa.
Aluepolitiikassa on pohdittava myös uusia välineitä, kuten veroporkkanoita. Ajattelen niin, että tasapainoinen aluekehitys on etu niin kasvukeskuksille kuin syvälle maaseudullekin – koko Suomen etu.”
Tiet on laitettava kuntoon sorateitä myöten.
4. Minkä ohjeen/kannustuksen annat keskustan kuntapäättäjille, kun kylän koulun oppilasmäärä uhkaa pudota alle 20 oppilaan?
”Pienetkin koulut ovat arvokkaita. Olen niitä kotikuntani valtuustossa puolustanut jo yli 20 vuotta.
Mutta tilanteet ovat eri kunnissa erilaisia, ja kuntapäättäjien pitää pystyä miettimään oman kunnan kannalta parhaat ratkaisut. Kyläkoulun lakkauttamisen pitäisi olla mielestäni vasta se viimeinen vaihtoehto.
Ylipäätään syntyvyyden lasku on koko Suomelle iso kansallinen kysymys, josta on keskusteltu aivan liian vähän. Siinä kyse on ennen muuta siinä iässä olevien naisten ja miesten tilanteista, mahdollisuuksista ja toiveista.
Eduskunnassa nappia painamalla emme saa syntyvyyttä nousuun, mutta meidän pitää rakentaa sellaista Suomea, johon halutaan lisää lapsia. Ajattelen, että Suomesta pitäisi tehdä maailman lapsi- ja perheystävällisin yhteiskunta.”
5. Miten määrität valtasuhteen kunnallispolitiikassa kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän välillä?
”Kunnallisjärjestö määrittää isot linjat ja tavoitteet, joita valtuustoryhmä toteuttaa. Toki valtuustoryhmällä pitää olla mahdollisuus, oikeus ja velvollisuuskin olla myös itse aloitteellinen ja reagoida erilaisiin tilanteisiin.”
6. Jaatko peukkuja ja kommentteja samana viikonloppuna sekä sadantuhannen ihmisen Pride-kulkueesta että 80000 ihmisen lestadiolaisen liikkeen suvipäivistä?
”Olen varmasti molempia peukuttanutkin. Minun keskustaani kyllä hyvin mahtuvat niin Suviseuroissa kävijät kuin Pride-marssien ystävätkin. Ihmiset ovat arvoistaan, ihanteistaan ja vakaumuksistaan riippumatta yhtä arvokkaita, aivan jokainen. Näin ajattelen.”
7. Mielensäpahoittaminen on saanut politiikkaa liikuttavan voiman. Miten hallitset sitä, että puhe eläkejärjestelmän rahoitushaasteista ei käänny eläkeläisten syyllistämiseksi, sähköautoilun visiointi ei muutu vanhalla Volvolla ajavan mielen mustumiseen tai syntyvyyden puolesta puhuminen naisten esineellistämiseksi?
”Keskustan pitää puhua politiikan selkokieltä. Eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet, varsinkin pieniä eläkkeitä pitää nostaakin.
Sähköautoilu on autoilun tulevaisuutta, mutta ei realismia suurimmalle osalle suomalaisista vielä vuosikausiin. Melkein kaikkialla Suomessa henkilöautoja tarvitaan, eikä sen käytöstä pidä syntiä tehdä. En ole kieltämässä diesel- enkä bensiiniautoja.
Syntyvyyden puolesta puhuminen on vaikea, mutta välttämätön teema. Se on kansakunnan kohtalonkysymys pitkällä tähtäimellä, ei kenenkään esineellistämistä. Sitä pitää kuitenkin samalla korostaa, että ratkaisut, unelmat ja toiveet ovat aina henkilökohtaisia.”
8. Kun vuokra-asumisen kulut Helsingissä nousevat, niin pitääkö nostaa asumistukea, säätää vuokrasääntely, lisätä kilpailua vuokra-asuntojen lisäämiseksi vai kehittää muuta Suomea, jossa asuminen on halvempaa?
”Pääkaupunkiseudulla asuminen alkaa olla jo sietämättömän kallista. Kysymyksessä asetelluista vaihtoehdoista kaksi jälkimmäistä ovat toimivia ratkaisuja siihen.”
9. Kun ukko ja akka haluavat rakentaa eläketalon järven rannalle, maksavat sinne itse tien, sähköt ja vesienkäsittelyn, niin pitääkö kunnan antaa rakennuslupa vai kehottaa heitä ostamaan osake Kivistöstä juna-aseman vierestä?
”Asuntopolitiikassa pitäisi huomioida entistä enemmän ihmisten omia toiveita. Joidenkin toive on talo järven rannalla tai muuten luonnon lähellä, toisilla kerrostalo-osake Vantaan Kivistössä.
Minusta rakentamisen pitäisi olla nykyistä helpompaa ja vähemmän byrokraattista. Tämä koskee myös rakennuslupakäytäntöjä. Jos ukolla ja akalla on rakentamiseen sopiva tontti, niin minusta kunnan pitäisi lupa antaa.”
10. Miten vakuutat äänestäjän siitä, että monivuotinen nurmi ja siitä ravintoa tuottava märehtijä on ilmaston kannalta hyväksyttävä? Entä kasvisten ystävän siitä, että Itämeren kalan syönti on ympäristöteko parhaasta päästä?
”Kotimainen naudanliha on ilmaston kannalta selvästi parempi vaihtoehto kuin vaikkapa brasilialainen tuontiliha.
Meillä riittää puhdasta vettä ja Suomessa käytettävä nurmirehu on ympäristön kannalta hyvä juttu. Nurmi vähentää vesistöjen fosforikuormaa ja sitoo hiilidioksidia. Nauta puolestaan muuttaa nurmen ihmiselle arvokkaaksi proteiiniksi.
Itämeren kalaa syömällä vähennetään meren ravinnekuormitusta. Tämä liittyy suoraan esimerkiksi rannikkovesien laatuun. Kotimaisen kalan syöminen on aina pieni ympäristöteko. Kannattaa suosia kotimaista ruokaa.”
11. Miten selität yrittäjä-äänestäjille sen, että jälleen kerran punamultahallitus tekee parempaa yrittäjä- ja omistajatyötä ja maatalouspolitiikkaa, kuin esimerkiksi vuonna 2011 aloittanut kokoomuksen johtama sinipuna, joka nosti pääomatuloveroa, osinkoveroa ja perintöveroa?
”Siihen riittää lyhyt faktantarkistus. Kokoomuksen johtama sinipuna kiristi verotusta. Keskusta piti huolen viime hallituksessa ja tässä hallituksessa, että pienyrittäjän verotus ei kiristy.
Tämä on yksi tapa turvata se, että työpaikkoja syntyy maahamme lisää jatkossakin.”
12. Miten avaat palkansaajan silmät siitä, että kikyn kaltainen toiminta on lopulta kaikkien ja erityisesti työttömien edun mukaista?
”Suomen tilanne oli vuonna 2015 niin huono, että jouduttiin tekemään useita vaikeita ratkaisuja ja viheliäisiä säästöjä. Palkansaajat olivat mukana varsinkin kiky-ratkaisun myötä. Moni joutui tinkimään, mutta Suomen kannalta se kannatti.
Tutkimusten mukaan viime kauden kiky-ratkaisun ansiosta maahamme syntyi viime vaalikaudella kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Sen ansiosta nykyisellä hallituksella ei ole tarvetta jatkaa leikkauksia ja säästöjä. Se on muuten aika kova juttu.”
13. Miten vahvistat perheitä perustavien tulevaisuudenuskoa?
”Arjessa välillä unohtuu, että meillä on onni elää yhdessä maailman parhaista valtioista. Suomessa asiat pääsääntöisesti toimivat, on turvallista elää ja viranomaisiin voi luottaa.
Meillä on upea maa, mahtava luonto ja hyvät koulutus- ja työntekomahdollisuudet. Ja pidämme huolta, että tämä on hieno maa jatkossakin. Jos vain osaamme toimia viisaasti, Suomen tulevaisuus on valoisa. Uskon, että osaamme.”
14. Hyväksytkö ajattelutavan, jossa koko ikänsä säästeliäästi elänyt ja varallisuuttaan kartuttanut eläkeläinen laitetaan maksamaan tarvitsemiaan julkisia palveluja, mutta varaton saa samat palvelut toisten maksamana?
”Ajattelen niin, että julkisten palvelujen pitää pääsääntöisesti olla maksuttomia tai maksujen pitää olla hyvin kohtuullisia. Ei voi edellyttää, että kaikki säästöt pakotetaan käyttämään julkisiin palveluihin.”
15. Kun vastakkainasettelu tuntuu olevan poliittisen kannatuksen käyttövoima, niin tekisitkö keskustasta leimallisesti ainoan pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen edunvalvojan?
”En. Kun ajattelen niin, että keskusta on koko Suomen puolue, koko Suomeen kuuluu myös pääkaupunkiseutu. Vastakkainasettelulla voi ehkä saada kannatuksessa pikavoittoja, mutta kestävää kannatusta tai hyvää Suomea sillä ei mielestäni rakenneta.
Siksi uskon, että Suomi tarvitsee vahvaa toimijaa poliittiselle keskikentälle. Suomi tarvitsee keskustaa.”
16. Missä mahdollisesti muissa asioissa keskusta voisi nousta polarisaation toiseksi vaihtoehdoksi niin, että ihmiset leimaavat keskusteluissaan kyseisen teeman aina automaattisesti keskustan ruisleiväksi?
”Kyllä niitä löytyy, otanpa esimerkeiksi vaikkapa seuraavat:
1) Tasapainoisen aluekehityksen edistäminen.
2) Maaseudun ja maatalouden puolustaminen.
3) Pienyrittäjyyden ja työnteon arvostaminen.
4) Perheiden valinnanvapauden ja kotihoidontuen puolustaminen.
5) Omatoimisuuden, itsensä kehittämisen ja opiskelun arvostaminen.
6) Yhteiskunnan heikompiosaisista huolehtiminen.
7) Maanläheisen ja luonnonläheisen, suomalaisen elämäntavan arvostaminen.”
17. Minkälaisissa asioissa johtamasi keskusta tukee jotain Helsinkiin sijoittuvaa investointia?
”Minusta periaatteiden pitää olla samankaltaiset kuin muuallakin Suomessa. Kun on kysymys merkittävistä alueellisista tai kansallisista tarpeista.
On tärkeää, että Helsinki ja pääkaupunkiseutu pärjäävät vertailussa Pohjois-Euroopan muiden vastaavien keskusten sarjassa.
On hienoa, että esimerkiksi Helsinki-Vantaasta on saatu kehitettyä merkittävä kansainvälisen tason lentoasema. Siitä hyötyy koko Suomi.”
18. Liikennettä verotetaan nyt erityisesti polttoaineen kulutuksen eli käytännössä ajetun matkan mukaan. Tämä on maaseudun kannalta varmaan pahin verotustapa. Olisitko valmis ottamaan vetovastuun suuresta uudistuksesta, joka siirtäisi veron ajojen seurantaan paikannuksen perusteella? Silloin yksityisteillä ja sorateillä ajavia verotettaisiin murto-osalla kaduilla ja moottoriteillä ajaviin verrattuna? Ministeri Bernerin väyläyhtiöidean rahoitusmalli lähestyi tätä, mutta vastustajat onnistuivat leimaamaan idean päinvastoin maaseudun viholliseksi.
”Olen ehkä vanhanaikainen, mutta olen hivenen nihkeä paikannukseen perustuvalle autoilun verotukselle. Se toisi ainakin perustamisvaiheessa lisäkustannuksia, enkä ainakaan toistaiseksi luota siihen, että teknologia toimisi sataprosenttisesti. Eli itse en ottaisi tästä vetovastuuta.”
Olen hivenen nihkeä paikannukseen perustuvalle autoilun verotukselle.
19. Sallisitko tulevaisuudessa kustannusten karsimiseksi harvaan asutuilla alueilla joukkoliikenteen ja taksien siirtymisen tietokoneen ohjaamaksi?
”Kauempana tulevaisuudessa tämä lienee mahdollista, mutta ei realismia vielä ihan lähivuosien Suomessa. Eikä se ole minulle itseisarvo, että ihminen korvataan koneella kaikkialla missä suinkin mahdollista.”
20. Mihin kohtaan palveluissa asetat rajan julkisen sektorin ja yksityisen tuotannon kohdalla? Uskotko lähtökohtaisesti, että julkisen sektorin tuotanto on asiakkaan kannalta laadukkaampaa?
”Tällaista rajaa on yleispätevästi vaikeaa, ellei mahdotonta määrittää. Meillä on hyvää julkisen sektorin tuotantoa, ja huonoa. Sama koskee yksityistä.
Julkisella sektorilla on kuitenkin oltava päävastuu esimerkiksi koulutuksesta ja erikoissairaanhoidosta. Oleellista on, että pelisäännöt ovat selvät.”
21. Kuinka monta prosenttia sivistyksestäsi on julkisen koulutuksen luomaa ja paljonko olet hankkinut siitä itsekasvatuksella?
”No enpä ole tätä miettinyt. Peruskoulusta ja korkeakoulututkinnosta lämmin kiitos Suomen valtiolle.
Mutta sivistyksen ymmärrän paljon koulutusta laajempana, ja olen sitä myös omatoimisesti paljon hankkinut, ja niin kai teen joka päivä.
Sanotaan näin, että 50 % on koulutuksen tuomaa, 25 % itsekasvatusta ja 25 % yleisen elämänkokemuksen tuomaa sydämen sivistystä.”
22. Olet puheenjohtajana houkutellut kokeneen ministerin oman vaalipiirinsä ja ”varman valinnan” sijasta asettumaan ehdokkaaksi Helsingistä. Hän saa sieltä ehdokkaistamme selvästi parhaan tuloksen, mutta jää valitsematta. Oletko valmis hyväksymään hänelle esim. ministeriä avustavan valtiosihteerin työn?
”Kyllä, jos hän on kyseiseen tehtävään päteväksi katsottava henkilö.”
23. Miten onnistumme juuriamme kunnioittaen menestymään kaupungeissa ideologiamme pohjalta?
”Meidän pitää päättäväisesti puskea omaa linjaamme myös kaupungeissa eteenpäin. Jos emme riittävällä tavalla pärjää kaupungeissa ja Etelä-Suomessa, kuihdumme hissukseen pieneksi. Tämä pitää estää, ja meillä on siihen välineet.
Keskusta on ihmisläheinen ja sopivan luonnonläheinen kansanliike. Ajatuksemme ihmisyydestä, työnteon, yrittämisen ja itsensä kehittämisen arvostamisesta toimivat niin maalla kuin kaupungissa. Hyvän Suomen rakentamiseen tarvitaan muutakin kuin ääriliikkeitä.
Keskustan juuret ovat maalla, eikä sitä tarvitse hävetä. Myös monelle kaupunkilaiselle on tärkeää, että Suomessa on toimivien kaupunkien lisäksi elävä maaseutu. Keskustaa äänestämällä saa molemmat.”
24. Lataatko someen mieluummin lomakuvia Nizzan rantakahvilasta vai nuotiokahvilta Kolilla?
”Mieluummin nuotiokahvit Kolilta, mutta ei minulla mitään Nizzaakaan vastaan ole. Minusta kotimaan matkailua kannattaa suosia, mutta en paheksu, jos ihminen joskus maailmallakin lomailee.”
25. Mistä sinulle keskustalainen identiteettisi muodostuu?
”Suomalaisesta elämäntavasta.”