Kaikkonen näkee yhä hämminkiä Suomen Nato-edustuksessa – "Hieman kyllä ihmettelin"
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen näkee edelleen lautaskiistan aineksia siinä, kuka Suomea edustaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa tilaisuuksissa.
– Lievää hämminkiä näissäkin kysymyksissä on ollut, Kaikkonen totesi Suomenmaalle valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa.
– On hyvä, että meillä on tasavallan presidentti, joka on aktiivinen kansainvälisillä areenoilla ja osaa edustaa Suomea tyylikkäästi. Mutta on myös yhtä lailla tärkeää, että näissä mennään perustuslain mukaan, entinen puolustusministeri jatkoi.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on edustanut Suomea Nato-maiden päämiesten kokouksissa, ja keskustelua on herännyt siitä, tulisiko pääministeri Petteri Orpon (kok.) olla paikalla. Presidentillä ei ole budjettivaltaa esimerkiksi puolustusrahojen suhteen.
Kaikkosen mukaan pääministerin olisi pitänyt olla läsnä, kun Itämeren Nato-maiden johtajat olivat tammikuussa koolla Helsingissä. Kokousta isännöi Stubb, Orpo oli vienninedistämismatkalla Arabiemiraateissa.
– Hieman kyllä ihmettelin, missä oma pääministerimme oli samaan aikaan, kun muiden maiden pääministerit olivat Helsingissä. No, hänellä oli muu meno Lähi-idässä, mutta mielestäni hänen oikea paikkansa olisi kyllä ollut olla tässä kokouksessa mukana.
Kaikkosen mielestä ”isompia rikkeitä” ei ole tapahtunut, mutta hän huomautti, että kotimaassa on silti jouduttu käymään keskustelua aiheesta.
Presidentti Stubb sanoi keskiviikkona valtiopäivien avajaisten yhteydessä medialle, että Suomi tukee Tanskan itsenäisyyttä, alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia. Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump on todennut, että Tanskalle kuuluva Grönlanti pitäisi siirtää Yhdysvaltojen hallintaan.
Kaikkonen toivoi Suomelta selkeitä kannanottoja asiasta juuri ennen Stubbin tuoreita lausuntoja medialle.
– Vaikka on perusteltua, että meillä on hyvät ja toimivat suhteet Yhdysvaltoihin jatkossakin niin sanoisin, että kyllä Suomestakin voitaisiin selkeämmin sanoa, mitä mieltä olemme, Kaikkonen sanoi.
Vielä viime viikolla Stubb ei halunnut kysyttäessä ottaa kantaa siihen, asettuuko Suomi Yhdysvaltojen vai Tanskan puolelle julkisuudessa ja diplomatiassa, jos Yhdysvallat jatkaa Tanskan painostamista. Hän piti kysymystä ”hypoteettisena”.
– Pitäisin ihan paikallaan, että maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisesta johdosta todettaisiin aiempaa selkeämmin, että Suomi tukee tässä asiassa Tanskaa ja Grönlanti kuuluu Tanskalle, keskustajohtaja Kaikkonen korosti.
Presidentti Trumpilla on ollut parin viikon ajan ”vauhti päällä”, Kaikkonen muotoili.
– Tässä on ollut jo aikamoista keskustelua Grönlannista, Panaman kanavasta ja Gazasta, sekä kauppasodan merkkejä on ilmassa useampaan ilmansuuntaan.
– Paremmin asiat menisivät, kun arvostaisimme kaikki sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Suomen pitää sitä olla puolustamassa, Kaikkonen sanoi.
Valtiopäivien avajaisiin saapunut entinen pääministeri Esko Aho (kesk.) kertoi olevansa hämmästynyt Trumpin toimista.
– Donald Trumpin yksittäisten tekojen logiikkaa on vaikea ymmärtää, koska ei välttämättä tiedä, mihin hän niillä pyrkii.
Aho totesi, että olosuhteet olivat maailmalla jo ennestään sellaiset, että lisää epävarmuutta ei tarvittaisi.
– Sitä on ilman muuta tullut sen takia, että presidentti on Yhdysvalloissa vaihtunut. Sen kanssa vain täytyy pienen maan tulla toimeen ja elää.
Ahon mukaan historiakin näyttäytyy nyt uudessa valossa.
– Nyt ymmärretään, että suurvalta toimii suurvallan tavalla, olivat ne sitten läntisiä tai itäisiä suurvaltoja.

Niin sanottua lautaskiistaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa edustamisessa Aho ei näe kovin suurena kysymyksenä.
– Tämän päivän (presidentti Stubbin) puheessa esille tuli ajatus, että pienessä maassa pitää toimia pienen maan tavalla. Silloin yhteistyökuviot voidaan hoitaa paitsi seuraamalla lakien ja säädösten kirjaimia, myös hyvillä käytännöillä. Aistin, että halua tällaisten hyvin käytäntöjen rakentamiseen on kaikilla puolilla, Aho sanoi.
Eduskunnalle puhuessaan presidentti Stubb totesi, että ulkopolitiikka on johdettunakin joukkuepeliä, ja hänen mukaansa joukkuepeli toimii. Stubbin mukaan maailmanpoliittisen tilanteen murroskohta korostaa laajojen kansainvälisten verkostojen tarpeellisuutta.
Stubb sanoi olevansa valmis myös siihen, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon hyvät käytänteet kirjataan ylös.
Eduskunnan jättänyt pitkäaikainen keskustapoliitikko, eduskunnan entinen puhemies Anu Vehviläinen sanoi Suomenmaalle pitävänsä hyvänä, että presidentti otti roolituksen esille.
– Kysymys pyörii veran alla, Vehviläinen sanoi.
Lakiin asiaa ei ole vielä kirjattu. Vehviläinen muistutti perustuslakivaliokunnankin todenneen, että Nato-jäsenyys edellyttää näiden asioiden tarkastelua ja mahdollisesti myös vaikuttamista perustuslakiin.
– Ajattelen, että tarvitaan myös laajempaa selvitystä, ja oikeusministeriö tekee parhaillaan esiselvitystä. Odotan, että tämä keskustelu jatkuu.

Vehviläisen mielestä Trumpin hallinnon ensimmäiset viikot ovat näyttäneet arvaamattomilta.
– Olen seurannut tullikeskustelua, peruutuksia niihin sekä lisäaikoja, ja ajatellut, että jospa tästä löytyisi aidon yhteistyön tie.
– Yritän ajatella toiveikkaasti, mutta totta kai olen huolestunut siitä, mikä tilanne tällä hetkellä on, Vehviläinen sanoi.
Pitkän uran politiikassa tehnyt valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä (kesk.) näki, että ”Suomi jos joku” tulee Donald Trumpin kanssa toimeen.
– Meillä on ollut Yhdysvaltojen kanssa aina hyvät välit ja yhteistyö sekä huomattava kauppakumppanuus. Olen kyllä vakuuttunut siitä, että Suomi tulee toimeen Yhdysvaltojen nykyisenkin presidentin kanssa.
– Suomalaiset osaavat suhtautua asioihin. Luotan siihen ja luotan Suomen nykyiseen presidenttiin, Pesälä sanoi.
