Presidentti Alexander Stubb valtiopäivien avajaisissa: Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on Suomelle ja Euroopalle haaste – "Voimapolitiikka haastaa sääntöpohjaista järjestelmää"
Suomen on sopeuduttava maailmanpolitiikan muutokseen, jossa päätöksenteko tapahtuu osin monenkeskisen järjestelmän ulkopuolella, katsoo tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Stubb sanoi valtiopäivien avajaispuheessaan, ettei Suomi voi rajata itseään tällaisesta kuviosta ulos.
– Emme myöskään voi eristää itseämme valtioista, jotka eivät monenkeskisyyttä täysin tue. Edistämme intressejämme kaikissa mahdollisissa tilanteissa, omien arvojemme pohjalta, presidentti painotti.
Presidentti J.K. Paasikiven tavoin Stubb korosti, että ulkopolitiikassa tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.
– Läheisen liittolaisemme Yhdysvaltojen ulkopolitiikka nojaa tällä hetkellä enemmän transaktioihin kuin monenkeskisyyteen. Se on Suomelle ja Euroopalle haaste, presidentti myönsi.
Stubbin mukaan läntiset maat tekevät ulkopolitiikassaan yhä useammin tapauskohtaisia ratkaisuja ideologisten valintojen sijaan ja voimapolitiikka haastaa sääntöpohjaista järjestelmää.
– Kahdenvälisyys ja transaktiot ovat tulleet monenkeskisen yhteistyön rinnalle. Liitämme usein varsinkin transaktionaalisuuden Venäjään ja Kiinaan. Mutta samat piirteet koskevat joitakin läntisiäkin valtoja.
Stubbin mukaan on silti selvää, että demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja instituutioista sekä ihmisoikeuksista pidetään jatkossakin kiinni.
Presidentti Stubb näki, että joukkuepeli ulkopolitiikan johtamisessa toimii saumattomasti puolin ja toisin. Hän sanoi kuitenkin olevansa valmis siihen, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon hyvät käytänteet kirjataan ylös.
– Presidentti ei voi ohittaa tai korvata valtioneuvostoa, jolle vastuu eduskunnalle tiedottamisesta kuuluu, mutta mielestäni nykyiset hyvät käytänteet voitaisiin silti hyvin vahvistaa presidentin ja eduskunnan välillä.
Stubb muistutti oikeuskansleri todenneen myös, ettei ylimmistä valtioelimistä ole mahdollista tai mielekästä säätää kovin yksityiskohtaisesti.
– Perustelun hän tiivistää osuvasti: ”Sääntelyn tulee mahdollistaa joustava päätöksenteko ja pienelle valtiolle tarpeellinen hallitusvallan lujuus myrskyisässäkin kansainvälisessä ympäristössä.”
Presidentin mukaan vaikea turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa yhtenäisyyden tarvetta ja edellyttää kykyä luottamuksellisiin keskusteluihin sekä nopeaan ja päättäväiseen reagointiin.
– Näihin tarpeisiin järjestelmämme vastaa erinomaisesti.
Stubb arvioi puheessaan myös, että demokratia ei ole vieläkään sopeutunut uuden teknologian aikakauteen, jossa sosiaalisen median alustat tuntuvat suosivan vastakkainasettelua rakentavan keskustelun sijaan.
– Jokainen päätöksentekijä joutuu pohtimaan, miten he toimivat sosiaalisen median alustoilla. Käyttävätkö he moninaisia viestintäkanaviamme vihan ja epävarmuuden levittämiseen vai toivon tuottamiseen?
Stubb toivoi näkevänsä mustavalkoisen ja henkilöön menevän yhteiskunnallisen keskustelun sijaan entistä enemmän toisia kunnioittavaa, rakentavaa debattia.
– Arvokkaan ja kunnioittavan käytöksen merkitys korostuu nimenomaan täällä eduskunnassa etenkin niissä hetkissä, kun teillä on päättäjinä vaikeita asioita ratkaistavana.
Presidentti päätti J.L. Runebergin juhlapäivän hengessä puheensa kansallisrunoilijan Maamme-runon säkeisiin.
– ”Vaikk onni mikä tulkohon, maa isänmaa se meillä on. Mi maailmass on armaampaa ja mikä kalliimpaa?”, hän siteerasi ja julisti vuoden 2025 valtiopäivät avatuksi.