Kaikkonen ja Tuomioja: Uusi laki päästäisi Suomen mukaan sukellusvenejahtiin

Voimassaolevan lainsäädännön mukaan Suomi ei voisi saada sotilaallista apua ulkomailta.

Tällä hetkellä laki estää sekä sotilaallisen avun antamisen ulkomaille, että sen ottamisen ulkomailta vastaan. Hallitus on ryhtynyt vauhdittamaan useita vuosia valmistelussa ollutta lakia, joka sallisi Lissabonin sopimukseen kirjatun avunantovelvoitteen soveltamisen.

Asiaa taustoittivat ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) ja kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) keskustan virtuaalisessa tupaillassa torstaina.

Kaikkosen ja Tuomiojan mukaan Pariisin terrori-iskut antoivat pitkään vireillä olleelle lakivalmistelulle uuden sysäyksen.

– Tällaiselle ratkaisulle voi tulla tarvetta, vaikkei sellaista juuri nyt ole näköpiirissä, Kaikkonen toteaa.

– Ruotsin sukellusvenejahti oli sellainen tilanne, että lait estivät avunannon. Ne eivät ole siltä osin tarkoituksenmukaisia, Kaikkonen viittaa reilun vuoden takaiseen selkkaukseen Tukholman saaristossa.

Kaikkonen korostaa, että tulevan lain pitää perustua tapauskohtaiseen harkintaan. Hänen mielestään Suomen on arvioitava kansallisten etujen näkökulmasta, mihin operaatioihin on järkevää ja tarpeellista osallistua.

Tuomiojan mukaan laissa on kyse Suomen halusta vahvistaa Euroopan unionin turvallisuuspoliittista ulottuvuutta.

– Lissabonin sopimuksen artikla on meille tärkeämpi kuin niille maille, jotka ovat sotilasliitto Natossa. Nämä maat eivät ole halunneet, että Nato-yhteyttä EU:n kautta heikennettäisiin.

Tuomioja tukee Kaikkosen näkemystä, että päätös sotilaallisen avun antamisesta säilyy Suomessa.

– Mitään sellaista velvoitetta tai automaattia ei tule, että päästäisimme maahamme tai lähettäisimme ulkomaille yhtään sotilasta ilman meidän omaa päätöstä.

Ranskan presidentti Francois Hollande vetosi viime kuussa tehtyjen Pariisin terrori-iskujen jälkeen ensi kertaa EU-maiden solmiman Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteeseen.

Sen mukaan EU-maiden on annettava aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle tukea kaikin mahdollisin keinoin.

Ranska on myös Naton jäsen, mikä takaisi sille sotilasliiton yhteisen puolustuksen sen viidennen artiklan perusteella.