Kaikkonen haastaa hallituksen rikkovan sote-linjan: "On isketty uusia leikkauksia ja säästöjä"
Kupillinen sipoolaisen kahvilan pöydässä lämmittää ja piristää keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosta. Edessä on kevät, jonka aikana kuluu varmasti kupponen jos toinenkin puolueen vaalitelttoja kiertäessä.
Gallupit lupaavat keskustalle mitalisijoja. Aluevaaleissa jopa hopea on lähellä, vaikka keskustaa onkin vaivannut kannatuksessaan paha alavire jo vuosien ajan.
Mitalisijat ovat tavoitteena. Mitä kirkkaampi mitali, sen parempi, totta kai, Kaikkonen sanoo.
– Kärjellä on tietysti lähtökohtaisesti etumatkaa, mutta uskon, että hyvä tulos on mahdollinen. Prosentteja tärkeämpää on saada muutosta nykymenoon kunnissa ja alueilla, Kaikkonen pohtii Suomenmaalle.
Paikallisvaalit ovat keskustan leipälaji. Tämä on tärkeä osa myös puolueen aatetta.
– Keskustalainen ajattelu yhdistää paikallisen aktiivisuuden ja laajemman ajattelun. Kansallisen ja jopa kansainvälisen.
Kaikkonen on hyvä esimerkki keskustalaisesta, jolla on laaja kokemus politiikasta niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
Kaikkonen pyrkii nyt Sipoon valtuustoon. Kunnan asukas hän on ollut puolisentoista vuotta. Sitä ennen hän vaikutti Tuusulan kunnanvaltuustossa noin 26 vuotta.
Kansanedustajana Kaikkonen on ollut vuodesta 2003 ja kansainvälistä kokemusta hänelle karttui korkeimmalta tasolta Rinteen ja Marinin hallitusten puolustusministerinä tuulisella viime vaalikaudella.
– Arvostan paikallispolitiikkaa ja olen siinä pitkään toiminut. Pidän kotiseudun kehittämistä hyvin tärkeänä ja itseäni se on motivoinut.
Keskusta tarjoaa kunta- ja aluevaaleissa vaihtoehdon. Kansalla on nyt tilaisuus kertoa keskustan kautta, mitä se toivoo ja arvostaa.
– Haluamme luoda myönteisempää kuvaa sekä kuntiin että alueille.
– Vaihtoehtomme on lähipalveluita puolustava, valoisampi vaihtoehto hyvinvointialueille. Haluamme mummorallin kuriin, perhelääkärin kaikille, kuntiin elinvoimaa ja peruskoulun kuntoon, puolueen puheenjohtaja paaluttaa.
Erityisen kriittinen Kaikkonen on nykymenoa kohtaan hyvinvointialueiden suhteen. Hän moittii, että Orpon–Purran hallitus on ajanut alueet liian tiukalle taloudellisesti. Säästöjä vaaditaan liian tiukalla aikataululla.
Kaikkonen muistuttaa, että keskustan kanssa samoilla linjoilla on myös Talouspolitiikan arviointineuvosto. Hyvinvointialueet tarvitsevat aikaa ja resursseja.
Puheenjohtajan mukaan keskusta ei väitä, että soteuudistuksesta olisi tullut kerralla täydellinen tai virheetön. Ratkaisu ei kuitenkaan ole särkeä ja hajottaa sitä, vaan korjata ja parantaa.
– Tähän mennessä hallitus ei valitettavasti ole tuonut korjaavia ja parantavia toimenpiteitä eduskunnan käsittelyyn tai alueille. Pikemminkin päin vastoin. On isketty uusia leikkauksia ja säästöjä.
– Alueiden ammattilaisilla ja päättäjillä on ratkottavanaan erittäin vaikea, ellei mahdoton yhtälö. Ihmettelen kyllä erittäin paljon sitä, että hallitus ei ole voinut antaa alueille edes lisäaikaa. Se nyt olisi minimi. Hallitus on tehnyt vääriä valintoja, Kaikkonen moittii.
Palveluja keskusta parantaisi ja tehostaisi esimerkiksi siirtämällä Kela-kyydit hyvinvointialueiden vastuulle ja siirtymällä perhelääkärimalliin. Lähipalveluista kiinni pitäminen voi Kaikkosen mukaan olla myös säästötoimi, sillä se voi ehkäistä paisuvia hoitojonoja.
Perhelääkärimalliin siirtymisessä keskusta toivoo ripeitä toimenpiteitä.
Perhelääkärimalli on paranneltu versio omalääkärimallista, Kaikkonen kertoo. Omalääkärimalli on hyvä ensimmäinen askel, mutta sen jälkeen voidaan ottaa vielä parempi askel.
– Malli on aika yleinen monessa Euroopan maassa, ja tähän suuntaan pitäisi mennä.
– Omalääkäri–perhelääkärimalliin siirtyminen toisi kustannussäästöjäkin ajan kanssa, ja tutkitusti myös parempaa hoidon tasoa.
Keskusta ihmettelee Kaikkosen mukaan hallituksen pelailua toisenlaisten hoitomallien kanssa.
– Samalla, kun hallitus kurmoottaa julkisia palveluita, se on laittanut nopeasti lisää rahaa yksityiselle puolelle korotettuina Kela-korvauksina. Niiden piti lyhentää hoitojonoja, mutta tällaista vaikutusta ei ole ollut.
Tasaisin väliajoin esiin nousevan ajatuksen hyvinvointialueiden yhdistämisestä Kaikkonen tyrmää.
– Tässä on tehty juuri erittäin iso hallinnon uudistus, jossa aikaisemman yli 200 kuntayhtymän ja muun hallintohimmelin tilalle on tullut parikymmentä hyvinvointialuetta. Olisi järkevää, että joitakin vuosia sulateltaisiin tätä uudistusta ennen kuin ruvetaan uusiin laatikkoleikkeihin.
Hän muistuttaa, että yhdistelyjen mahdolliset hyödyt valuisivat tietojärjestelmien yhteensovittamisen ja palkkaharmonisaation kustannuksiin.
– Voi kysyä, mahtavatko alueita yhdistämällä sairaat parantua ja vanhat nuortua.
Hyvä, uusi suuri alueuudistus olisivat keskustan mielestä erityistalousalueet. Etenkin itäinen Suomi tarvitsee kohdennettuja toimenpiteitä.
– Itä-Suomi kärsii itärajan kiinni menemisestä ja muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Pitäisimme kohtuullisena, että aluetta huomioitaisiin myönteisellä tavalla.
– Erityistalousalue voisi tarkoittaa esimerkiksi veroporkkanoita yrityksille, helpotuksia opintolainoihin tai panostuksia infrastruktuuriin. Tähän tarvitaan kansallisia toimia, mutta kyllä hallituksen pitäisi myös pystyä vääntämään EU:lta rahoitusta Itä-Suomeen. Taitaa olla niin, että Euroopan alueista se on pahimmin kärsinyt, Kaikkonen vetoaa.
Jo Turun tunnin junan hyllyttäminen vapauttaisi varoja koko Suomen kehittämiseen.
Kuntapuolella tarvitaan Kaikkosen mielestä reilu kuntien valtionosuusuudistus.
– Jostain syystä hallitus halusi siirtää tämän käsiteltäväksi vasta vaalien jälkeen.
Kuntien elinvoimalle on tärkeää esimerkiksi se, että nuoria perheitä haluaa muuttaa paikkakunnalle. Harrastusmahdollisuudet, kuten liikunta ja kulttuuri, ovat keskeinen osa kunnan vetovoimaa muiden palveluiden ohella. Yritysten pärjääminen ja työllisyysasteen nouseminen auttavat myös kuntataloutta.
Kunnissa on tärkeää, että asukkaat viihtyvät siellä. Luonnolla ja ympäristöllä on tässä suuri merkitys. Kaikkonen korostaa lähiluonnon olevan keskustalle tärkeä asia.
– Me ajattelemme hieman toisin kuin monet muut puolueet vihreitä myöten, joille näyttää olevan tärkeää rakentaa kaupungit hyvin täyteen.
Kaikkonen lähti aikanaan itsekin politiikkaan mukaan ympäristöasioiden takia. Eräs sytyke oli paikallinen asia, Tuusulanjärven heikko kunto.
– Nuorelle Antille luontoarvot olivat tärkeitä, ja kyllä myös hieman vanhemmalle Antille. Varsinkin vesistökysymykset. Entisen kotikuntani Tuusulanjärvi oli heikossa kunnossa, ja pidin tärkeänä, että sen tilaa lähdetään parantamaan. Sen suhteen on edistystä tapahtunut, mutta vielä on tehtävääkin.
Jos vesistö päästetään pilalle, sen korjaaminen on kymmenien vuosien hanke, Kaikkonen terävöittää. Hän toivoo, että keskustassakin vesistöistä puhuttaisiin aiempaa enemmän.
Keskustalle tulevat vaalit ovat tärkeät tietysti jokaisen äänestäjäryhmän kannalta, joka puolella Suomea. Perinteinen alueiden puolue kärsii pitkäaikaisesta kannatusalhosta, mutta piristymistä on havaittavissa sekä gallupeissa että kentällä.
– Oma tuntumani on kenttää viime aikoina aika lailla kiertäneenä, että keskustaväen itseluottamus ja ilo on palautumassa. Veri alkaa jälleen kiertää ja happi kulkea. Hieman jännittynein mutta myönteisin mielin katson kohti tulevia vaaleja. Porukalla on halua menestyä.
Kaikkonen on toiminut puheenjohtajana kesäkuusta 2024, ja käy nyt ensimmäiset vaalit tässä pestissä. Hän uskoo, että puolue menee eteenpäin, ja suomalaisten luottamus keskustaan on vahvistumassa.
Hyvän tasapainoisen Suomen rakentamiseen tarvitaan keskustaa.
– Jos katsoo pelkästään politiikan tulehtunutta ja repivääkin ilmapiiriä, jota suomalaisessa politiikassa on viime vuosina ollut, ajattelen, että kyllä tässä astetta maltillisempi keskikentän rakentava voima on tarpeen, keskustajohtaja katsoo.
Kaikkonen on esimerkki puolueelle vaikealla alueella hyvin pärjänneestä keskustalaisesta. Kuten niin moni muukin keskustalainen, myös Kaikkonen on ponnistanut paikallistasolta.
Hän luottaa keskustan teemoihin sekä paikallis- että valtakunnan tasolla. Nämä teemat koskettavat hänen mukaansa ihmisiä sekä Uudellamaalla että muuallakin, sekä maalla että kaupungeissa.
– En ole kokenut, että tarvitsisi vaihtaa levyä, kun kierrän ympäri Suomea.
Uusmaalaisia puhuttavat esimerkiksi liikenne ja sen ruuhkautuminen, mikä liittyy myös palveluihin pääsyyn. Vaikkapa asumisen hinta on tärkeä teema juuri etelässä.
Hän ei pidä tätä mahdottomana keskustan uutta tulemista etelässä.
– Jotta pitkällä tähtäimellä voi tulevaisuudessa pärjätä, se lähtee kuntapolitiikan kautta.
Sipoon valtuustoon ensikertalainen pyrkii tavoitteenaan esimerkiksi puolustaa kyläkouluja. Myös lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet hän nostaa esiin.
Sekä Tuusulassa että Sipoossa Kaikkosta on motivoinut kouriintuntuviin lähiseudun asioihin vaikuttaminen.
– Kyse on ihmisten arkeen liittyvistä kysymyksistä, vaikkapa juuri kouluista, harrastuksista, elinvoiman kysymyksistä.
Kaikkosen perhe on kotiutunut Sipooseen hyvin.
– Ei tämä niin valtava muutos ole, kun naapurikunnasta muuttaa. Oikein hienosti on vastaanotettu. Ihmiset tulevat herkästi juttelemaan, ja kunnan palvelutkin ovat toimineet aivan hyvin.
Vaaleihin Kaikkonen tiivistää vielä yhden viestin kaikille suomalaisille.
– Nyt kannattaa kaikkien vaihtaa keskelle.