"Kaikella on hintansa" – Keskustalaiset skeptikot kertovat, miksi naiiville Nato-innolle ei ole katetta
Keskustan puoluevaltuusto antoi yksimielisen mandaatin valtiojohdolle Nato-päätöksen tekemiseen. Kainuulaista puoluevaltuutettua Ilmari Pokelaa harmittaa, että keskusta tuli tällä viestillä ulos kaksi viikkoa sitten.
– Olisi pitänyt ehkä äänestyttää tai ainakin jättää eriävä mielipide, hän sanoo.
– Ajattelin kuitenkin, että olen muutenkin hankalan miehen maineessa enkä turhan päiten äänestytä, kun asia oli käytännössä jo ennalta käsin päätetty.
Pokela huomauttaa, ettei Nato-jäsenyyden kannatus ole puoluevaltuustossa sataprosenttista, vaikka pidettyjen puheenvuorojen perusteella voisi kuvitella muuta. Hän oli kuitenkin ainoa puoluevaltuutettu, joka piti Natoa vastustavan puheenvuoron.
Pokelan puheissa on perää, sillä kokouksen alla julkaistussa Suomenmaan kyselyssä vajaa puolet puoluevaltuutetuista liputti Nato-jäsenyyttä.
– Mutta kun luodaan tuommoinen ilmapiiri, että sieltä pöntöstä käydään tekemässä uskontunnustuksia toisensa perään, niin ihmisillä menee halu, into ja uskallus puhua vastaan, Pokela uskoo.
Pokela kuvailee Nato-prosessia ”valtaeliitin propagandatempuksi”. Eikä edes propagandaa hänen mukaansa varsinaisesti tarvita.
Pokela kertoo tunnetun yhdysvaltalaisen kielitieteilijän Noam Chomskyn todenneen, ettei lännessä tarvitse mitään röyhkeää propagandaa harjoittaa, sillä riittää, että keskustelu rajataan tarpeeksi kapeaksi. Silloin valtaapitävät saavat sen mitä haluavat.
– Toisin sanoen tämä keskusteluhan aloitettiin siitä, että milloin mennään Natoon ja kuinka nopeasti, eikä siitä onko järkevää mennä Natoon alunperinkään.
Pokela sanoo, ettei kriittisiä ääniä tai perinpohjaista keskustelua Natosta näy edes mediassa.
– Koko ajan vain toitotetaan, kuinka Natosta saadaan turvaa. Kukaan ei puhu sen hinnasta. Ei sinne ilmaiseksi mennä eikä se ole mitään pyyteetöntä.
– Kaikella on hintansa tässä maailmassa, ja Naton hinta voi olla se, että Suomen pojat tulevat kotiin jostain hevonhutturasta sinkkiarkuissa.
Tämä keskusteluhan aloitettiin siitä, että milloin mennään Natoon ja kuinka nopeasti.
Ilmari Pokela
Pokelalle asiassa on kyse hyvin pohjimmaisesta moraalifilosofiasta sen suhteen, ”millä oikeudella ylläpidetään väkivaltakoneistoa eli toisin sanoen armeijaa”.
– Yksi hyväksyttävä periaate on se, että puolustetaan kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä ja omaa maaperää vihollisen aggressiota vastaan. Tämä moraalinen peruste käytännössä Suomen osalta luhistuu. Se ei ole enää ainoa syy, miksi Suomi ylläpitää väkivaltakoneistoa.
Pokela ei ole kuitenkaan vaihtamassa puoluekantaansa Nato-asian vuoksi.
– Minulle tärkein asia on aina ollut Kainuun asia. Keskusta on ainoa puolue, jonka kautta sitä voi ajaa. Toisekseen minne tässä menisi, kun vasemmistoliittokin näyttää taipuvan?
Puoluevaltuuston kokouksessa Vaasassa luultavasti odotettiin, että toinen Nato-kriittinen puheenvuoro tulisi lappilaiselta Janne Kaisanlahdelta. Se sopisi hänen pitkäaikaiseen poliittiseen linjaansa.
Viimeksi alkuvuodesta Kaisanlahti kirjoitti väkevän blogitekstin Nato-jäsenyyttä vastaan.
Keskustalaiset saivat kuitenkin kuulla, kuinka puoluevaltuutettu Kaisanlahti toivoi valtiojohdolle ja puoluejohdolle viisautta tehdä hyviä päätöksiä näinä vaikeina aikoina.
– MInusta mandaatin antaminen valtiojohdolle tässä herkässä tilanteessa oli ihan paikallaan, Kaisanlahti sanoo nyt.
Hän kuitenkin kuvailee keskusteluilmapiiriä sellaiseksi, että Nato-kriittistä ääntä on vaikea tuoda esiin ilman, että tulee leimatuksi.
– Itseni kohdalla en sitä pelkää, hän täsmentää.
Kaisanlahti huomauttaa, etteivät kansalaiset voi tarkkaan tietää, mitä esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on neuvotellut Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa ja miten tapahtumat ovat kehittymässä.
Kaisanlahti ei ole mielestään liikkunut ideologisesti mihinkään.
– Paasikiven-Kekkosen linja ei tarkoita sitä, että joku tietty toimintamalli pätee aina sellaisenaan kaikkina aikoina.
Kaisanlahden mielestä osa Nato-keskustelusta on kuitenkin ollut ”suorastaan lapsellista”.
– Ajatellaan, että Venäjä hyökkää Suomeen jos emme liity Natoon, mutta jos liitymme niin sitten eivät uskalla hyökätä. Ja jos yhtään esittää kritiikkiä Natoa kohtaan, niin heti on Venäjän kätyri.
Kaisanlahti sanoo ymmärtävänsä hyvin, että ihmiset ovat peloissaan ja huolissaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Totta kai se jokaista ihmistä järkyttää ja se vaikuttaa keskustelun tunnepitoisuuteen. Mutta kyllä Nato-jäsenyyden kielteisistä puolistakin pitää voida puhua ja siitä, mitä velvoitteita jäsenyys meille asettaa.
Kaisanlahti katsoo, että Suomi menettää Nato-jäsenyyden myötä keskeisen osan itsenäistä liikkumatilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
– Käytännössä se sitoo meidät hyvin tiiviisti esimerkiksi Yhdysvaltain politiikkaan.
–Meidän ei kannata olla naiiveja. Yhdysvalloilla on maailmalla omia intressejään, joita muut Nato-maat enemmän tai vähemmän pönkittävät.
Kaisanlahti sanoo olevansa huolissaan siitä, millä ehdoilla Suomi liittyisi Natoon.
– Olemmeko niin paniikissa että hyväksymme mitä vain, kunhan pääsemme sinne? Ainakaan EU:ssa emme ole pitäneet puoliamme, vaan olemme olleet mallioppilaita.