JSN antoi vapauttavan päätöksen Iltalehdelle: Helsingin Ullanlinnan henkirikoksesta epäillyn nimen kertominen oli perusteltua
Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut Iltalehdelle vapauttavan päätöksen kantelusta, joka koski henkirikoksesta epäillyn henkilöllisyyden julkaisemista. JSN katsoo, että Iltalehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Kantelu kohdistui Iltalehden uutisointiin Helsingin Ullanlinnan epäillystä henkirikoksesta ja erityisesti henkirikoksesta epäillystä miehestä.
48-vuotiaan miehen epäillään surmanneen vaimonsa pariskunnan yhteisessä kodissa joulukuun puolivälissä. Nainen löytyi kuolleena lauantaina 17. joulukuuta, kun epäilty oli siirtämässä uhrin ruumista autoon. Mies on ollut vangittuna henkirikosepäilyn vuoksi joulukuusta lähtien.
JSN toteaa päätöksessään, että Iltalehti uutisoi laajasti Ullanlinnan henkirikosepäilystä ja kertoi jo varhaisessa vaiheessa teosta epäillyn nimen.
Jutuissa kerrottiin myös muun muassa epäillyn työnantaja sekä tietoja epäillyn työ-, rikos- ja henkilöhistoriasta. Lisäksi jutut sisälsivät yksityiskohtia lääkärinä toimineen epäillyn ja hänen yksittäisten potilaidensa välisistä hoitosuhteista. Iltalehti myös julkaisi epäillystä vangitsemisoikeudenkäynnissä otetun kuvan.
Julkisen sanan neuvosto katsoi päätöksessään, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. JSN:n mukaan epäillyn henkilöllisyyden julkaiseminen jo ennen syytteen nostamista oli perusteltua rikosepäilyn vakavuuden ja epäillyn ammatillisen aseman vuoksi. Neuvoston mukaan lehti noudatti riittävää varovaisuutta.
JSN:n mukaan epäillyn ammatillinen asema madalsi kynnystä nimen julkaisemiseen. Neuvosto katsoi, että erityisesti epäillyn hoitamien potilaiden ja muiden saman terveyspalveluyrityksen potilaiden oli kohtuullista saada tietää epäillyn henkilöllisyys.
Juttujen sisältämät tiedot ja kuva epäillystä eivät JSN:n mukaan olleet yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluontoisia seikkoja.
JSN teki kokouksessaan keskiviikkona kaikkiaan kuusi päätöstä. Niistä neljä oli vapauttavia ja kaksi langettavia.
Neuvosto antoi MTV:lle langettavan tapauksesta, jossa rikoksesta syytetyn poliisin nimeä ei kerrottu, mutta yksityiskohtaiset tiedot tekivät tunnistamisen helpoksi.
Iltalehti puolestaan sai langettavan tapauksesta, jossa toimittaja haastatteli yrityksen asiakaspalvelijaa kertomatta olevansa toimittaja ja lehti julkaisi saamansa kommentit ilman, että asiakaspalvelija tiesi olleensa haastateltavana.