"Jos venäläinen Suhoi lähestyy…" – eduskunta kuittasi Hornetien lähettämisen Romaniaan kovat piipussa
Eduskunnalla ei ole huomauttamista suomalaisen Hornet-osaston lähettämiseen Romaniaan Naton ilmapartiointiin, vaikka asiaan liittyvät riskit myönnetään.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) korosti, että kyse on uudesta ulottuvuudesta Suomen toiminnasta.
– Kyse ei ole siis harjoitustoiminnasta vaan rauhanajan valmiuksien ylläpitämisestä.
Kiljusen mukaan valiokunnassa huomioitiin tarkkaan, että eteen saattaa tulla aidosti uhkaavia tilanteita.
– Tiedustelu-uhka on tietysti koko ajan olemassa aina näissä tilanteissa, mutta mahdollisesti muitakin uhkatekijöitä.
Suomesta lähtee Romaniaan 5. kesäkuuta enintään kahdeksan Hornet-hävittäjän ja sadan henkilön osasto ilmavalvontatehtäviin Romaniassa, Bulgariassa ja Mustanmeren alueella.
Operaation aikana päivystettäisiin neljä viikkoa aseistetulla F/A-18 koneilla. Suunnitelman mukaan henkilöstö koostuisi kokonaisuudessaan kantahenkilökunnasta.
Ilmavalvonnan päivystystehtäviä toteutetaan vain matalan riskin merialueilla sekä Naton jäsenvaltioiden alueilla. Asiantuntija-arvioiden mukaan provokaatiot ilmavalvonnan päivystystehtävissä ovat epätodennäköisiä, mutta mahdollisia.
Provokaatioiden lisäksi eteen voi tulla myös niin sanottua epäammattimaista lentotoimintaa, jota Venäjä on Mustallamerellä harjoittanut.
Kansanedustajilla oli jonkin verran kysyttävää ulkoministeri Elina Valtoselta (kok.) mahdollisiin voimankäyttötilanteisiin joutumisesta ja niissä toimimisesta.
Perussuomalaisten Veijo Niemi halusi selvyyttä siihen, miten lentäjiä on ohjeistettu tällaisiin tilanteisiin.
– Jos esimerkiksi venäläinen Suhoi lähestyy ja tulittaa vaikka meidän Hornetia, vastaammeko tulitukseen vai pyrimmekö irtaantumaan tilanteesta?
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) selvitti, että suomalaiset hävittäjät on tehtävien aikana varustettu ilmataisteluohjuksin, tykein ja omasuojajärjestelmin. Varustus on sama kuin kansallisessa ilmatilan valvonnassa.
Valtosen mukaan voimankäyttöä voidaan siis tehdä itsepuolustuksen lisäksi myös konetta vastaan, joka on varmennetusti käyttänyt voimaa johonkin toiseen Naton koneeseen.
– Tehtävä toteutetaan Naton sotilaallisen komentorakenteen johdossa. Natolle annetaan johtovastuu käyttää suomalaista osastoa air policing -tehtäviin mukaan lukien siihen kuuluva voimankäyttö.
Mietinnön laatinut ulkoasiainvaliokunta piti tärkeänä, että Suomi osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteeseen ja puolustukseen koko Naton alueella. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten tavanomaiseen toimintaan ja on osa taakanjakoa.
Selonteossa painotetaan, että mahdollisesti kiristyvässä turvallisuustilanteessa suoraa sotilaallista uhkaa Naton miinantorjuntaosastoa tai Air Shielding -tehtäviä suorittavia osastoja vastaan ei voida poissulkea. Lisäksi Suomi varautuu mahdollisiin vaikuttamispyrkimyksiin rauhan ajan tehtäviin osallistumisen valmistelu- ja toteuttamisvaiheessa, kuten myös muihin Naton toimintoihin osallistumisen myötä.
Suomalaisosaston sijoituspaikka, Mihail Kogălniceanun lentotukikohta sijaitsee Romanian Constantassa. Varsovan liiton aikana kentältä toimivat MiG-23- ja MiG-29 -hävittäjät, sittemmin kenttää on käyttänyt muun muassa Yhdysvaltojen armeija.
Romanian-tehtävän lisäksi Suomi osallistuu Naton pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä Kataanpää-luokan aluksella ja enintään 40 henkilöllä huhtikuun alusta toukokuun loppuun.
Hornet-osaston Romanian-komennus maksaa arviolta noin kolme miljoonaa euroa, miinantorjuntatehtävät eteläisellä Itämerellä, Pohjanmerellä ja Norjanmerellä noin 4,7 miljoonaa euroa. Menot katetaan puolustusbudjetista, mahdollinen lisämäärärahan tarve lisäbudjetista.