Joonas Köntältä ei edelleenkään heru ymmärrystä Veikkaukselle – “Voittorahat ovat pikemminkin tappiorahoja"

Joonas Könttä ei aio olla yksi niistä kansanedustajista, joiden olemassaoloa eivät edes politiikan toimittajat muista vaalikauden päättyessä.

Keskustalainen uskoo, että nimi pitää saada lehteen jo ensimmäisten sadan päivän aikana.

– On tehtävä itseään tykö, jotta median edustajat huomaavat, että tuolla tyypillä on mielipiteitä, kolmekymppinen ensimmäisen kauden kansanedustaja pohtii.

Erityisesti Könttä on saanut julkisuutta rahapeliyhtiö Veikkauksen moukaroimisesta.

Jyväskyläläinen ei ole vakuuttunut siitä, että valtionyhtiö toimisi vastuullisesti ja pyrkisi parhaansa mukaan ennaltaehkäisemään rahapeliongelmia.

Peliriippuvuuden vakavuutta koskeva hyssyttely riepoo Könttää. Painiihan rahapeliongelmien kanssa jopa 124 000 suomalaista.

– Tämä on inhimillinen tragedia, mutta siitä ei oikein puhuta. Veikkausvoittorahat ovat pikemminkin tappiorahoja, sillä ne ovat suomalaisten häviämää rahaa.

Könttä pitää ”aivan karmeana” tietoja, joiden mukaan viisi prosenttia Veikkauksen pelaajista tuottaa 50 prosenttia yhtiön voitosta.

Lisäksi pelikoneiden sijoittelu sosioekonomisesti heikommille alueille on kansanedustajasta moraalitonta.

Könttä näkeekin, että Veikkaus on kiinnostuneempi voittojensa maksimoimisesta kuin ylväistä, vastuullisuutta korostavista, perustamisperiaatteistaan.

Könttä kokee, että kansanedustajat ovat tottuneet ja ”kasvaneet kiinni” nykyiseen rahapelijärjestelmään, jossa monopoliyhtiö tilittää tuottonsa valtion kirstuun.

Sieltä varat suunnataan yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen eli esimerkiksi urheilun, tieteen, taiteen, nuorisotyön sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Silti Könttä on valmis suitsimaan Veikkauksen toimintaa – vaikka se tarkoittaisikin jaettavan potin pienenemistä.

– Mielestäni ei olisi suuri katastrofi, jos vähän tarkasteltaisiin, minne rahaa ohjataan. Lisäksi osan kolmannelle sektorille valuneista tehtävistä voisi palauttaa valtion järjestettäviksi.

Poliitikkojen keskuudessa ei ole syntynyt liikettä peliongelmien kitkemiseksi.

Poliitikkojen vastahakoisuutta tarttua Veikkaus-järjestelmän epäkohtiin on selitetty muun muassa sillä, että he haluavat jaella varoja itselleen tärkeiden järjestöjen tukemiseen.

– Poliitikkojen keskuudessa ei ole syntynyt liikettä peliongelmien kitkemiseksi, Könttä myöntää.

Silti Könttä uskoo, että moni on havahtunut pohtimaan, onko nykyinen malli paras mahdollinen ongelmien ehkäisemisen kannalta.

– Voittorahojen jakamisen lisäksi pitäisi puhua siitä, mitä peliongelmaisen velat ja hoito maksavat. Pelituotot eivät ole ilmaista rahaa, vaan suomalaiset maksavat sen todella karulla tavalla.

Diplomaatin uraa ulkoministeriössä luoneen Köntän elämä muuttui kertaheitolla, kun hän murtautui eduskuntaan Keski-Suomen vaalipiiristä yli 3300 äänellään.

Vielä vuosi sitten näihin aikoihin hän valmistautui täyttä häkää eduskuntavaalien loppurutistukseen.

Loikka Arkadianmäelle oli kymmenenvuotisen vaikuttamistyön huipentuma.

– Olen säilyttänyt lapsenomaisen innon. Kiinnostun herkästi uusista asioista ja pyrin perehtymään niihin syvällisesti.

Heti vaalikauden ensimetreillä Könttä kohautti sanomalla julkisesti, ettei keskustalla pitäisi olla asiaa hallitukseen.

Uuden kansanedustajan suusta lausunto oli harvinaisen tymäkkä.

– Olen edelleen sitä mieltä, että vaalien jälkeisessä tilanteessa arvioni oli oikea. Siinä ajassa koin, että näkemykseni oli perusteltu. Keskustan vaalitulos oli heikoin sataan vuoteen, joten meillä ei mielestäni ollut oikeutusta valtaan, Könttä muistelee.

Maassa pitää kuitenkin olla Köntän mukaan toimintakykyinen hallitus.

On myös otettava huomioon, että hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) ei löytänyt yhteisymmärrystä perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa.

Könttä muistuttaa, että lopulta keskusta sai hierotuksi Säätytalon hallitusneuvotteluissa kasaan ”kohtalaisen hyvän” hallitusohjelman.

– Nythän kyse on siitä, saako uusi punamulta toimeenpantua hallitusohjelman kirjaukset.

Viiden puolueen hallituksessa kytee aina ristiriitoja, mutta Rinteen johdolla meno oli harvinaisen pomppuista.

Sanna Marinin (sd.) pääministerikaudella paketti on pysynyt kasassa hieman paremmin.

– Marinille voi ihan helposti antaa arvosanaksi kahdeksikon. Hän ymmärtää johtavansa hallitusta – ei SDP:n ministeriryhmää. Demaripinssi napataan pois rintapielestä ja toimitaan hallituksen nimissä, Könttä kiittelee.

Könttä näkee, että hallitus on edelleen toimintakykyinen, vaikka etenkin vihreät ovat kipuilleet viime aikoina niin ilmasto- kuin pakolaiskysymyksissäkin.

Silti hallituksen onnistumista mitataan pitkälti työllisyysluvuilla. Tavoitteena on hilata työllisyysaste 75 prosenttiin ja luoda 60 000 uutta työpaikkaa.

– Tavoitteiden saavuttaminen ei ole uskon asia. Meillä on tiedossa työttömyysturvan porrastamisen kaltaisia keinoja, jotka parantaisivat työllisyyttä. Mutta kykeneekö hallitus päättämään niistä? Sitä en vielä osaa sanoa, Könttä sanoo.

Menoista leikkaaminen olisi hallitukselle kaikkein pahin mahdollinen karikko, Könttä uskoo.

Siihen voidaan ajautua, jos päätösperusteiset työpaikat jäävät syntymättä. Esimerkiksi vasemmistoliiton ja keskustan olisi todennäköisesti vaikeaa löytää sopua leikkauslistoista.

Tähän mennessä päähuomion ovat kuitenkin kaapanneet keskustan ja vihreiden väliset ilmasto- ja ympäristökahnaukset.

– En yllättynyt siitä, että vihreät kipuilivat ennen helmikuista hallituksen ilmastokokousta. Meidän luontosuhteemme on realistisempi, sillä näemme, että luontoa voi hyödyntää. Vihreiden ongelma on siinä, että he moraalisaarnaavat ylhäältä käsin, miten ihmisten tulee elää.

Puheenjohtaja Katri Kulmuni pärjää tilanteeseen nähden paremmin ja paremmin joka päivä.

Vaikka keskustan kannatus värähti 1,6 prosenttiyksiköllä ylöspäin Ylen torstaisessa gallupissa, 12,4 prosentin kannatuksessa ei ole vielä hurraamista.

– Puheenjohtaja Katri Kulmuni pärjää tilanteeseen nähden paremmin ja paremmin joka päivä, Könttä kehuu keskustakapteenia.

Hän kannustaa muitakin ministereitä ja kansanedustajia kantamaan vastuuta keskustan julkisuuskuvasta.

Könttä peräänkuuluttaa omien virheiden tunnustamista karikkoisten kunta-, presidentin-, eduskunta- ja eurovaalien jälkeen.

Puolueen kylkeen pääsi tarttumaan ylimielisyyden leimaa, kun esimerkiksi taksilakia ja työttömyysturvan aktiivimallia ajettiin kuin käärmettä pyssyyn.

Jos keskusta haluaa pärjätä ensi vuoden kuntavaaleissa, sen pitää Köntän mukaan kirkastaa visionsa.

Temppu voi onnistua myös hallitusyhteistyössä, sillä tällä kertaa keskustalla ei ole harteillaan pääministeripuolueen viittaa.

Könttä näkee, että nyt puolue voi tuoda esille muun muassa omia yrittäjyyslinjojaan paremmin kuin viime kaudella.

Tuore Ylen kysely, jossa 84 prosenttia keskustavaikuttajista piti hallitukseen lähtemistä hyvänä päätöksen, oli Köntästä jokseenkin yllättävä.

Kyselyyn vastasivat eduskuntaryhmän, puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäsenet.

Könttä pitää mahdollisena, että puolueen ydinelimissä ei olla nykyisin riittävän hyvin kansan pulssilla.

– Kansalaisten keskuudessa luottamus puolueeseen on heikompaa kuin aikaisemmin. Pidän todella tärkeänä, että vaalimme yhteyttä aivan tavallisiin suomalaisiin.

Könttä itse ei aio kesäkuun puoluekokouksessa pyrkiä keskustan johtotehtäviin juuri siksi, että hän haluaa varata aikaa yleisötilaisuuksien kiertämiseen ja ihmisten tapaamiseen.

Gallupjohtaja perussuomalaisten retoriikkaa Könttä pitää onttona, ristiriitaisena ja opportunistisena.

– Toivottavasti ihmiset huomaavat pian, että heidän politiikkansa on vain huutoa huudon päälle.

Könttä hämmästelee esimerkiksi perussuomalaisten työllisyyslinjauksia. Ensin sanotaan, että työnteko on hyvä asia, mutta sitten ylenkatsotaan maahanmuuttajia, jotka pyörittävät pitserioita.

Lisäksi Könttä pitää käsittämättömänä sitä, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa oli tuulesta temmattuja lukuja.

– Perussuomalaisten tapa viestiä puhuttelee nyt paremmin kuin meidän. Mutta me emme saa sortua samanlaiseen valheiden levittämiseen, Könttä opastaa keskustalaisia.

Diplomaatin itsevarmuudella ja rauhallisuudella vastauksia pudotteleva Könttä purkaa työpaineensa punttisalilla tai judomatolla.

Vaikka kestävyyttä kehittävä kamppailulaji on vienyt viime aikoina mukanaan, rauta nousee edelleen kevyesti.

Mutta kenellä kansanedustajista on kovin penkkitulos?

– Kyllä ex-voimanostaja Ano Turtiaisen (ps.) tulos on varmasti minua kovempi. Mutta keskustan eduskuntaryhmässä taidan kyllä nostaa eniten, Könttä naurahtaa.