Jatkokaudelle pyrkivä keskustanaisten puheenjohtaja Ulla Parviainen: "Tärkeintä on puolueen uudistustyö"

Keskustanaisten jäsenmäärä on noin 28 000. Se on Suomen ylivoimaisesti suurin poliittinen naisjärjestö.

Puheenjohtaja Ulla Parviainen ei jaksa enää edes ärsyyntyä siitä, että puoluevaltuuston yleiskeskustelupuheenvuorossa kyseenalaistettiin erillisen naisjärjestön tarpeellisuus.

– Tämä keskustelu näyttää toistuvan aina jonkin ajan kuluttua, hän huokaa.

Parviainen hätkähdytti kysymällä, olisiko aika lakkauttaa koko puolue ja perustaa kokonaan uusi.

– Perusteellista keskustelua tässä tarvitaan. Aate kestää aikaa, mutta kaikki rakenteet ja toimintatavat eivät enää vastaa tämän päivän tarpeita.

Lauantaina Jyväskylässä alkavassa Suomen Keskustanaisten edustajakokouksessa puhutaan tästäkin. Parviainen toivoo – ja uskookin – että puheenvuoroissa katsotaan enemmän tulevaisuuteen kuin menneeseen.

– Meidän pitää miettiä, millainen puolueesta tulisi, jos se perustettaisiin tänään.

Rahasta siinä tietysti on kyse, kun naisjärjestön tarpeellisuutta ryhdytään kyselemään.

Vaalitappion myötä puoluetuki pieneni merkittävästi. Laki määrää, että tuesta on viisi prosenttia ohjattava naisjärjestölle. Aina joitakin houkuttaa ajatus, että naisjärjestöä ei ollenkaan olisi. Silloin nuokin prosentit voitaisiin ohjata ”tärkeämpiin” kohteisiin.

Naisjärjestön olemassaolosta ei kuitenkaan päätetä puoluevaltuustossa, ei edes puoluekokouksessa.

– Keskustanaisten toiminta jatkuu niin kauan kuin jäsenet kokevat sen tarpeelliseksi, muistuttaa Parviainen kärsivällisesti.

Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia, mutta naisilla on jatkossakin tarve keskustella keskenään. Parviaisen mukaan tästä on hyvänä osoituksena jo kymmenen vuoden ikään ehtinyt Kerttu-verkosto. Nuoret naiset perustivat sen, koska kokivat sen tarpeelliseksi.

Kerttu-verkosto ei ole keskustanaisten kilpailija. Päinvastoin: verkoston jäseniä voidaan nähdä ja kuulla Jyväskylässäkin.

Keskustanaisilla nimittäin on 21 rekisteröityä piirijärjestöä ja noin 700 omaa paikallisyhdistystä, mutta lisäksi jäseninä on puolueen paikallisyhdistyksiä sekä keskustanuorten ja keskustaopiskelijoiden osastoja, jotka voivat lähettää edustajiaan naisjärjestön kokouksiin.

Toiminta siis jatkuu vaikka rahoitus pienenee. Se tarkoittaa kulujen karsintaa.

– Monia ikäviä päätöksiä joudutaan tekemään myös piireissä ja puoluetoimistoilla, mutta meillä rahat vähenevät suhteessa enemmän, sillä keskusta on maksanut naisjärjestölle lähes kuusi prosenttia puoluetuesta. Nyt säästöjen nimissä palataan lakisääteiseen viiteen.

Surullisinta Parvisen mielestä on se, että leikkausten myötä keskustanaiset menettää näkyvyyttään.

– Hyviä ja mielenkiintoisia tilaisuuksia voidaan talkoillakin järjestää, mutta kukaan ulkopuolinen ei niistä tiedä, jos ei ole rahaa ilmoitteluun paikallisissa lehdissä.

Keskustanaiset ei aio tyytyä siihen, että budjetin kulupuoli vain sopeutetaan pieneneviin tuloihin.

– Toimintoja pitää miettiä kokonaan uudelta pohjalta. Samalla on etsittävä yhteistyömahdollisuuksia sisarjärjestöjen kanssa.

Keväällä huomattiin, että keskustan ehdokaslistat ovat edelleen kovin miesvaltaisia. Parviainen näkee, että syyt ovat syvällä.

– Vaikka muuta puhutaan, niin taustalla vaikuttaa edelleen ajatus, että kunnan, seutukunnan tai maakunnan ykkösehdokas on mies. Vasta sen jälkeen ryhdytään miettimään naisia listan täydennykseksi.

– Mitä lähemmäs vaaleja mennään, sitä vaikeampaa on koota tukiryhmää, sitä vaikeampaa on järjestää rahoitusta – ja sitä vaikeampaa naisen on antaa suostumustaan ehdokkuuteen.

Lopputulos näkyy siinä, että keskustan eduskuntaryhmässä naisia on vain 32 prosenttia, vaikka eduskuntaan muuten valittiin naisia ennätysmäärä.

Ilahduttavaa kuitenkin on, että keskustan eduskuntaryhmään nousi päteviä nuoria ja nuorehkoja naisia. Heiltä Parviainen odottaa paljon.

Hän muistuttaa, että puolueen historiassa on aina ollut vahvoja naisia. joiden esimerkki innostaa yhä. Sitä paitsi keskusta on edelleen ainoa suomalainen puolue, jossa nainen on noussut pääministeriksi.

– Ja tämä on tapahtunut jo kaksi kertaa.

Keskustanaisten puheenjohtaja valitaan sunnuntaina. Vuo­des­ta 2017 Suo­men Kes­kus­ta­nais­ten pu­heen­joh­ta­ja­na toi­mi­nut Par­vi­ai­nen on val­mis jat­ka­maan teh­tä­väs­sään.

Mukaan kisaan on ilmoittautunut myös turkulainen Anna Sirkiä.