Jännitteet Serbian ja Kosovon rajalla eivät ole automaattisesti kärjistymässä, arvioi tutkija

Kosovon hallitus päätti myöhään sunnuntaina lykätä uusien rajasääntöjen toimeenpanoa kuukaudella syyskuun alkuun
Ulkomaat

Sunnuntaina Kosovon ja Serbian rajalla tapahtunut ampumavälikohtaus johti kahden rajanylityspaikan sulkemiseen. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhempi tutkija Emma Hakala kuitenkin sanoi STT:lle maanantaina, ettei rajan tapahtumista seuraa automaattisesti tilanteen kärjistymistä. Hakalan mukaan kyseessä oli lähes odotettavissa oleva reaktio Kosovon päätökseen uusista rajasäännöistä.

– Välikohtaukset ovat olleet rajalla aika tavallisia aikaisemminkin, tässä ei ole sillä tavalla valitettavasti mitään uutta, hän kertoi.

Sunnuntaina tuntemattomat miehet ampuivat poliiseja kohti, ja sadat serbitaustaiset ihmiset estivät liikenteen pysäköimällä raskaita ajoneuvoja teille uusista rajasäännöistä johtuvien jännitteiden vuoksi maan pohjoisosassa.

Kosovon hallitus päätti myöhään sunnuntaina lykätä uusien rajasääntöjen toimeenpanoa kuukaudella syyskuun alkuun. Hallitus perusteli päätöstään sillä, että kaikki esteet rajanylityspaikoilla poistettaisiin ja saataisiin täysi liikkumisvapaus.

Hakala arvioi, että kuukauden lykkäys antaa ensisijaisesti miettimisaikaa rajasääntökiistassa. Jännitteiden taustalla on kuitenkin isompi kysymys Kosovon itsenäisyyden tunnustamisesta.

– Tuskin tässä 30 päivässä tähän suureen kysymykseen löytyisi mitään pysyvää ratkaisua.

Tutkijan mukaan rajasäännöissä voidaan kuitenkin pyrkiä löytämään jokin ratkaisu.

Kosovon pohjoisosissa on Hakalan mukaan ollut koko sen itsenäisyyden ajan epäselvä tilanne. Alueen serbit eivät esimerkiksi tunnusta kosovolaisia hallintorakenteita ja instituutioita ja heillä on omia serbialaisia instituutioitaan, joita Kosovo ei tunnusta.

– Ulkopuolelta on arvioitu, että Serbialla on aika paljon valtaa Kosovon serbivähemmistön piirissä. Kosovon serbit tukeutuvat pikemminkin Serbian johtoon kuin Kosovoon millään tavalla.

Kosovo haluaisi, että maahan Serbiasta saapuvat ihmiset korvaisivat serbialaisen henkilötodistuksensa väliaikaisella asiakirjalla Kosovossa oleskelun ajaksi. Lisäksi niiden serbitaustaisten ihmisten, joiden autojen rekisterikilvet on myönnetty Serbiassa, tulisi vaihtaa kilpensä kosovolaisiin.

– Tämä on periaatteessa sama asia, mitä Serbia jo vaatii kosovolaisilta asukkailta ja autoilta. Kun kosovolainen tulee Serbiaan, hänen on korvattava kosovolainen henkilötodistuksensa väliaikaisesti serbialaisella ja peittää myös ne kilvet, Hakala sanoi.

Edelliset isommat jännitteet alueella nähtiin syyskuussa, jolloin sadat serbitaustaiset ihmiset järjestivät päivittäisiä mielenosoituksia ja estivät liikenteen kahdella rajanylityspaikalla. Myös tuolloin vihamielisyyttä aiheutti Kosovon päätös väliaikaisista rekisterikilvistä.

Kosovo julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008. Kosovon itsenäisyyden on tunnustanut noin sata valtiota, mukaan lukien Suomi.

Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä. EU-maista itsenäisyyttä eivät ole tunnustaneet Kypros, Kreikka, Romania, Slovakia ja Espanja.

– Kosovon asema on sikäli heikko, että kaikki EU- tai Nato-maatkaan eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä. Se heikentää Kosovon asemaa kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä, Hakala sanoi.