Jankkaus Nato-maiden puolustusmenoista jatkuu
Presidentti Donald Trumpin käynnistämä keskustelu Nato-maiden puolustusmenoista ei ota loppuakseen. Tasaisempi taakanjako oli jälleen isoin kysymys, kun Naton ulkoministerit tapasivat perjantaina Brysselissä.
Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson esitti Naton muurien sisällä saman viestin kuin maan puolustusministeri häntä ennen. Yhdysvallat haluaa varmuuden siitä, että maat nostavat puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä, kuten ne sopivat kolme vuotta sitten.
– Kuten presidentti Trump on tehnyt selväksi, ei ole enää kestävää, että Yhdysvallat kantaa ylisuuren osuuden Naton puolustusmenoista, Tillerson sanoi AFP:n mukaan.
Nato-maat harkitsevat, että tavoitteen toteuttamista vauhditettaisiin maakohtaisilla suunnitelmilla. Allianssi palaa asiaan toukokuun päämiestapaamisessa, johon myös Trump osallistuu.
Pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan sotilasliittoon kuuluvien Euroopan maiden ja Kanadan puolustusmenot kasvoivat jo viime vuonna 10 miljardia dollaria (9,3 miljardia euroa).
– Kaikki olemme sitä mieltä, että vuonna 2014 tehty päätös pitää toteuttaa, Stoltenberg toisteli perjantaina kokouksen päätteeksi pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Suomen ja Ruotsin ulkoministerit osallistuivat kokouksen Venäjä-aiheiselle työlounaalle. Timo Soini (ps.) piti kutsua tärkeänä, varsinkin kun amerikkalaisministeri Tillerson osallistui Nato-kokoukseen ensimmäistä kertaa.
Kutsuista Naton ministerikokouksiin on ehtinyt tulla Suomelle jo rutiinia. Alkuvuonna pidettyyn puolustusministerikokoukseen kutsua ei tosin tullut.
Yhdysvaltojen ulkopolitiikka ja suhtautuminen Venäjään on pysynyt utuisena, minkä takia Nato-kumppanit odottivat Tillersonin tapaamista.
Soinin mukaan Tillerson oli suora ja vahvisti Yhdysvaltojen pysyvän EU:n kanssa samassa pakoterintamassa
– Yhdysvallat on hyvin selkeäsanainen siitä, mitä Ukrainassa on tapahtunut ja siitä, että yhteinen pakotepolitiikka pitää, koska (sen) syyt ovat edelleen olemassa.
Tillerson vierailee huhtikuussa Moskovassa. Soini arvioi, että tapaamisessa käytävät keskustelut ovat kiinnostavia niin Suomen, Ruotsin kuin Natonkin kannalta.
Vuosittain muutamaan sataan Naton koulutustapahtumaan osallistuva Suomi ei tällä hetkellä pääse sopimaan uusista harjoituksista sotilasliiton kanssa.
Taustalla on Turkin ja Itävallan kärhämä, jonka seurauksena Turkki on estänyt uudet harjoituspäätökset.
Muiden kumppanimaiden tavoin Suomi pääsee tämän takia osallistumaan vain niihin harjoituksiin, joista on sovittu jo viime vuonna.
Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun kanssa perjantaina keskustellut Soini arvioi, että Turkki on halukas etsimään ratkaisua, jolla muut kumppanimaat kuin Itävalta pääsisivät mukaan uusiin harjoituksiin. Soini ei halunnut arvioida, kävisikö järjestely Natolle, joka on kohdellut kumppaneita yleensä samanarvoisesti.
– Kyllä tämä sellainen asia on, että se pitää ratkaista. Onneksi meillä on useampia formaatteja osallistua, Soini sanoi.