Grönlannin itsenäisyyspyrkimykset voimistuvat
Grönlannissa pyrkimykset kohti itsenäistymistä Tanskasta ovat viime vuosina voimistuneet, ja tutkijoiden mukaan hankkeen toteutuminen ei ole poissuljettua.
– Heidän ylimmät poliittiset päätöksentekijänsä ovat sen linjanneet tavoitteeksi, ja sitä keskustelua on käyty jo pitkään. Grönlannin itsehallinto on tasaisesti koko ajan tullut vahvemmaksi, sanoo STT:lle Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtaja Harri Mikkola.
Itsenäinen Grönlanti olisi tosin taloudellisesti hankalassa asemassa, sillä itsehallintoalue on ollut pitkään riippuvainen Tanskan rahahanoista. Mikkolan mukaan merkittävä osa saaren väestöstä haaveilee kuitenkin ”kolonialismin kahleista” irtautumisesta, kuten Grönlannin pääministeri asian muotoili uudenvuodenpuheessaan.
Lapin yliopiston arktisen hallinnan tutkimusryhmää vetävän tutkimusprofessori Timo Koivurovan mukaan Grönlanti päättäisi tuolloin itse Yhdysvaltain-suhteestaan, mutta siteet Euroopan suuntaan pysyisivät tuolloinkin vahvoina.
– Jos Grönlannista tulisi suvereeni valtio, se päättäisi siitä, haluaisiko se jonkinlaiseen syvempään suhteeseen Yhdysvaltojen kanssa. Tämä vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, koska aikojen saatossa Grönlanti on kasvanut osaksi Tanskaa ja Eurooppaa, arvioi Koivurova.
Yhdysvaltain turvallisuuspoliittisessa ajattelussa Donald Trumpin ensimmäisellä presidentinkaudella 2017–2021 lisääntynyt huomio arktisiin alueisiin on jatkunut myös presidentti Joe Bidenin hallinnon aikana, mikä on koskettanut myös Suomea.
Yhdysvallat, Kanada ja Suomi ovat julkistaneet suunnitelmat yhteistyöstä uusien jäänmurtajien rakentamisessa niin kutsutussa ICE Pact -hankkeessa.
– Yhdysvallat ei ole kehittänyt arktista kapasiteettiaan kovin voimallisesti, heillä on esimeriksi vain kaksi käytössä olevaa jäänmurtajaa Alaskassa. Arktisia strategioita on nyt tehty liittovaltion toimesta ja eri puolustushallinnon haarojen toimesta, joten jenkkien aktiivisuus on lisääntymässä, kertoo Koivurova.