Italia taistelee EU-tukia havittelevaa mafiaa vastaan – Italian elvytysrahojen päätymisestä mafian taskuun ei tarvitse olla huolissaan, sanoo DIA-viraston johtaja
EU:n koronamiljardit ovat alkaneet virrata Italiaan. Pandemiasta rankasti kärsinyt maa saa elvytyspaketin varoista suurimman siivun, yli 200 miljardia euroa. Europol kuitenkin varoitti jo syksyllä 2020, että varoja kärkkyy myös mafia.
Italian mafianvastaista taistelua koordinoi sisäministeriön alaisuudessa toimiva, eri poliisivoimista koostuva Direzione Investigativa Antimafia (DIA). Sen johtaja Maurizio Vallone on luottavainen, ettei järjestäytynyt rikollisuus onnistu aikeissaan.
– Italialla on erittäin tiukka, ennaltaehkäisyyn keskittyvä mafianvastainen lainsäädäntö ja 30 vuoden kokemus, Vallone perustelee työhuoneessaan Roomassa.
Mafiajärjestöt havittelevat EU-rahoja laillisiin, pandemian vuoksi rahapulaan joutuneisiin yrityksiin soluttautumalla. Mafia rahoittaa toimintaa ja vie myöhemmin osan liikevoitosta, Vallone selittää.
– Kaikkien elpymisrahaston urakkakilpailuihin osallistuvien yritysten taustat selvitetään prefektuurien mafianvastaisissa tutkintaryhmissä. Jos syntyy pieninkin epäilys, että yrityksellä on yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen, se menettää urakan ja suljetaan vastaavista kilpailuista kolmen vuoden ajaksi.
Hallituksen luoman ohituskaistan ansiosta elpymisrahastoon kohdistuvat väärinkäytösepäilyt ovat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Jotta urakat saataisiin vietyä loppuun määräajassa, eivät mahdolliset valitukset riitä keskeyttämään töitä.
Rahanpesun estämiseksi kaikki tietyn summan ylittävät rahoitustapahtumat pitää Italiassa ilmoittaa keskuspankille. Se taas lähettää ne eteenpäin DIA:n jatkoselvitykseen.
– Lisäksi on tutkinnallinen toiminta ja noin 100 000 vuosittaista salakuuntelunauhaa. Sen avulla ehdimme huomata ajoissa, jos joku mafiajärjestö suunnittelee laajaa elvytysrahastoon liittyvää petosta, Vallone sanoo.
Mafiajärjestöjä kiinnostavat talouden sektorit, joissa pyörivät suurimmat rahat. Koska iso osa elpymisrahoista käytetään infrastruktuurin parantamiseen, ovat rikollisten tähtäimessä esimerkiksi rakennusfirmat.
– Ei mafia ole kuitenkaan sellainen kuin elokuvissa. Paljon riippuu yksittäisistä mafian jäsenistä ja heidän verkostoistaan.
Sisilian Cosa Nostran, Calabrian ’Ndranghetan ja Napolin Camorran uusi sukupolvi on entistä koulutetumpi. Väkivalta on yhä mukana keinovalikoimassa, mutta varsinkin ulkomailla sitä vältetään viimeiseen asti.
– Mafiat tietävät, että väkivallalla ne kiinnittävät huomion itseensä. Duisburgin verilöyly herätti Saksan ’Ndranghetan läsnäoloon, Vallone kertoo viitaten vuoden 2007 mafian välienselvittelyyn.
Vallonen mukaan mafianvastaisessa taistelussa on otettu harppauksia eteenpäin. Kaikkien järjestöjen tärkeimmät pomot on pidätetty, kolme vuosikymmentä pakosalla ollutta Cosa Nostran johtajaa Matteo Messina Denaroa lukuun ottamatta.
– Aiemmin korruptio ulottui politiikan korkeimmalle tasolle, parlamenttiin ja jopa hallitukseen asti. Nykyisin taso on paljon matalammalla. Italian valtion suorittamat omaisuuden haltuunotot ovat tehneet ison loven mafioiden talouteen, minkä lisäksi sadat mafiosot alkavat vuosittain tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että voisi ottaa rennosti, Vallone sanoo.
– Mafiat toimivat tällä hetkellä piilossa, mikä voi olla vaarallisempaa.