Itäinen Suomi on monien mahdollisuuksien alue, sanoo ministeri Lintilä – elinvoimaa vahvistava visio julki
Itäisen Suomelle kehittämiselle luotiin yhteinen visio yritysten, valtion ja alueiden yhteistyössä. Sen alkusysäyksenä toimi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sillä se muutti itäisen Suomen olosuhteita. Vision tärkeimmäksi tavoitteeksi nimetään tulevaisuususkon luominen.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan ajankohtainen talous- ja turvallisuustilanne edellyttää uudenlaista ajattelua ja itäisen Suomen voimavarojen tunnistamista yhtä maakuntaa laajemmassa kuvassa.
– Itäisellä Suomella on omat haasteensa, mutta myös yhtä lailla omat vahvuutensa, joilla pärjätään niin Suomen kuin koko maailman kilpailussa, Lintilä sanoi vision julkaisutilaisuudessa Joensuussa.
– Itäinen Suomi on monien mahdollisuuksien alue, jolla on useita eri suuntia lähteä kasvattamaan potentiaaliaan.
Lintilä näkee, että visio sisältää lukuisia konkreettisia ja nopeastikin toimeenpantavia toimia, joilla yritykset menestyvät ja syntyy uusia työpaikkoja.
Itä-Suomen elinvoimaa vahvistavia elementtejä visiossa ovat:
- elinkeinoelämän ja osaamisen kehittäminen, joka tekee itäisestä Suomesta houkuttelevan investoinneille,
- koulutus ja TKI-toiminta, joka tekee itäisestä Suomesta houkuttelevan osaajille ja opiskelijoille,
- turvallisuudesta ja omavaraisuudesta huolehtiminen, joka takaa vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön sekä sujuvan arjen sekä
- saavutettavuus, joka on kehittämisen ja arjen sujuvuuden ehto.
Tavoitteena on, että itäinen Suomi saa energiamurroksesta elinvoimaa ja sähkönsiirtoverkkoja kehitetään. Alueella testattaisiin pienydinvoimaa, etsittäisiin vetyvoiman uusia ratkaisuja sekä rakennettaisiin aurinko- ja tuulivoimaa. Tulevia energiaratkaisuja varten valtio varmistaisi riittävän sähkönsiirtoverkkojen rakentamisen.
Visiossa nähdään tärkeänä, että koko itäisen Suomen alueella kehitetään systemaattisesti oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä tiiviimmäksi. Esiin nousevat korkeakoulujen verkostoitumisen vahvistaminen, Business Finlandin toiminnan kehittäminen itäisessä Suomessa sekä TKI-rahoitusinstrumentin kehittäminen pk-yrityksille.
Mahdollisuutena nähdään myös Itä-Suomen toimiminen testialustana hyvinvointi- ja terveystutkimukselle.
Vision mukaan itäisen Suomen pitää olla sekä fyysisesti että digitaalisesti saavutettava. Alue voisi myös toimia testi- ja ratkaisualustana harvaan asuttujen alueiden digiratkaisujen testaamisessa.
Visiossa nostetaan esiin kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustaminen. Tärkeinä kokonaisturvallisuuden osina nähdään myös ennakointiosaamisen lisääminen ja polarisaation ja syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen.
– Nuorten miesten syrjäytymiskehitykseen kohdistetaan erityistä huomiota. Vahvistetaan henkistä ja fyysistä toimintakykyä edistävää ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä laajassa yhteistyössä, julkaisussa todetaan.
Itäisen Suomen visiossa mukana olevilla maakunnilla on Etelä- ja Pohjois-Savoa lukuun ottamatta yhteinen raja Venäjän kanssa.
– Venäjän rajan sulkeutuminen on vaikuttanut kaikkiin itäisen Suomen alueisiin voimakkaasti. Voidaan sanoa, että rajan sulkeutuminen muodosti uuden kriisikerroksen COVID19-pandemian päälle tilanteessa, jossa vuoden 2008 globaalin finanssikriisin häivevaikutukset ovat yhä olemassa, julkaisussa todetaan.
Siinä ehdotetaan valtion ja itäisen Suomen toimijoiden välille laadittavaa aiesopimusta alueiden elinvoiman edistämiseksi, osaamisen hyödyntämiseksi ja Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Muina toimintamalleina nostetaan esiin itäisen Suomen foorumin perustaminen sekä pilottien ja kokeilujen käynnistäminen.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman vision kokoamisesta vastasi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.
Valtiosihteerityöryhmä selvitti kesän 2022 aikana toimenpiteitä, joilla itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan. Työryhmän loppuraportti julkaistiin syksyn budjettiriihen yhteydessä. Itäisen Suomen kehittämisvisio oli yksi raportin suosituksista.