Itä-Suomen yliopistopomo puolustaa koulutuskannanottoa – Keskustaedustaja: "Kyllä kiukuttaa"
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Akava ja kymmenen Suomen yliopistoa allekirjoittivat viime viikolla kannanoton, minkä mukaan koulutuksen pirstaloiminen pienempiin yksiköihin vaarantaa koulutuksen laadun.
Allekirjoittaneet kommentoivat tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) näkemystä, jonka mukaan korkeakoulutuksen keskittämisen aika on ohi ja nyt noudatetaan hajauttamisen linjaa. Kannanoton mukaan korkeakoulut ovat tähänkin asti keskittyneet ydinosaamiseensa ja pitämään profiilinsa selkeinä, mitä olisi syytä jatkaa.
Samaan aikaan useampi yliopisto on hakemassa uusia koulutusvastuita ja laajentamassa näin koulutustarjontaansa.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto sai kesällä 2020 logopedian eli puheterapian koulutusvastuun ja hakee nyt tekniikan koulutusvastuuta.
Oulun yliopisto juhli puolestaan psykologian tutkinto-ohjelman saamista tänä syksynä. Turun yliopisto sai jo aiemmin pitkään havittelemansa luvan kouluttaa myös konetekniikan ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä.
Itä-Suomen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen tähdentää Suomenmaalle, että hän ei ole vastustanut yliopiston koulutusvastuun laajentamista.
– Koulutusvastuiden lisääminen perustelluista syistä on eri asia kuin resurssien kohdentaminen ilman pitkäjänteistä ja vuorovaikutteista keskustelua korkeakoulutuksen järjestäjien kanssa, Ryynänen-Karjalainen toteaa sähköpostin välityksellä.
Ryynänen-Karjalaisen mukaan Itä-Suomen yliopiston hallitus on yksimielisesti kannattanut yliopiston koulutusvastuiden laajentamista diplomi-insinöörikoulutuksella.
– Se perustuu todelliseen tarpeeseen vahvistaa sekä yliopistoa että Itä-Suomea tekniikan ja insinööritieteiden osaajana ja kiinnostavana toimintaympäristönä. Yliopiston hallitus on kannattanut koulutusvastuuta huolimatta siitä, ettei koulutuksen järjestämiselle saada lisäresursseja.
Koulutusvastuun laajentamisen vastustamisen sijaan hän kertoo olevansa hämmentynyt ja huolissaan siitä, onko suomalaisessa korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa tapahtumassa nopea suunnan, tavoitteiden ja painopisteiden muutos ilman, että poliittiset päättäjät olisivat käyneet yliopistojen kanssa avointa ja vuorovaikutuksellista keskustelua koulutustarpeista ja resurssien kohdentamisesta.
Keskustan kansanedustajan, Hanna Huttusen mukaan on todella ristiriitaista, että yliopistot ovat huolissaan koulutuksen hajaantumisesta samaan aikaan, kun ovat itse hakemassa uusia koulutusvastuita.
Huttunen toteaa, että yliopistojen allekirjoittama kannanotto on haitaksi Itä-Suomen nuorten, yritysten ja yliopiston parhaaksi tehdylle työlle.
– Toivon, että yliopistojen hallitusten puheenjohtajat eivät edes ymmärtäneet, mihin paperiin laittoivat nimensä. Se olisi parempi vaihtoehto kuin että he ymmärtäisivät, mikä paperin syvin viesti oli.
– Kyllähän tämä kiukuttaa, koska monella sektorilla on tehty edunvalvontatyötä esimerkiksi tämän Itä-Suomen yliopiston DI-koulutuksen eteen. Sama ministeri, jonka työpöydällä asia on, saa nyt median kautta palautetta yliopistoilta, ettei koulutuksia pitäisi hajauttaa, Savo-Karjalan vaalipiiriä edustava Huttunen sanoo.
Huttunen tarkentaa, että Kurvisen tarkoitus ei varmastikaan ole ollut se, että joka paikkaan tulisi saada oma yliopisto, vaan tavoitteena on tuoda uusia koulutuksia lähemmäs niitä alueita, joissa niille on tarvetta.
Diplomi-insinöörikoulutuksen hakeminen Itä-Suomen yliopistolle on lähtenyt nimenomaan siitä, että alueen yrityksillä on kova työntekijäpula.
– Se, missä koulutusta on, sille alueelle tahtoo keskittyä myös osaajat, Huttunen toteaa.
Huttusen mielestä on keskustelun paikka myös yliopistojen sisällä, että missä roolissa yliopiston hallitusten puheenjohtajat pystyvät antamaan lausuntoja.
– Itä-Suomen yliopiston rehtorihan ei ole tässä kannanotossa takana. Varmasti tarvitaan keskustelua, millä mandaatilla kukin voi tulla mielipiteineen ulos.