Isojen kaupunkien sote-kustannusten aleneminen yllätti asiantuntijat: "Saadaanko käytännöt siirtymään maakuntiin?"
Suuret ja keskisuuret kaupungit saivat viime vuonna laskettua terveydenhuollon kustannuksia enemmän kuin koskaan 2000-luvulla.
Sote-kustannusten aleneminen yllätti vertailun tehneen Kuntaliiton asiantuntijat, koska samaan aikaan väestö ikääntyy ja palveluiden tarve lisääntyy.
Sote- ja maakuntauudistuksen välttämättömyyttä on perusteltu sillä, että väestön ikääntyminen nostaa vääjäämättä kustannuksia.
Kuntaliitossa puolestaan pelätään, että itse uudistus vesittää kuntien hyvät käytännöt ja kustannukset saattavat jopa lähteä uudestaan karkuun.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtajan Tarja Myllärisen mielestä polttava kysymys onkin, saadaanko kuntien käytännöt siirtymään maakuntiin ja millä aikajänteellä, jotta voitaisiin jatkaa samaa kustannusten alenemaa.
– Peruskunnissa tehdään joka päivä työtä, joka vie samaan tavoitteeseen, joka tällä isolla uudistushässäkälläkin aiotaan saada, Myllärinen hymähtää.
– Hyvin johdettuna ja määrätietoisesti järjestettynä nykyisissä palvelurakenteissa on saatu kustannukset kuriin.
Menoja ovat kutistaneet muun muassa palveluiden tehostaminen, terveydenhuollon painopisteen siirtyminen laitoshoidosta avohoitoon ja erikoissairaanhoidon asiakasmaksujen korottaminen lakimuutoksella.
Myllärisen mukaan kunnat ovat jahdanneet ennen kaikkea oman kuntansa menestystä, sitä mitä jää viivan alle.
– Se on hyvä kannuste. Uudistus muuttaa vastuusuhteita ja epäilen, että sekin haastaa palveluiden tehostamista maakunnissa.
Tutkimusaineisto koskee noin kolmen miljoonan suomalaisen sote-palveluiden kustannuksia.
Suomen yhdentoista suurimman kaupungin terveydenhuollon kustannukset olivat viime vuonna yhteensä noin 5,28 miljardia euroa.
Korkeimmat kustannukset olivat Oulussa ja alhaisimmat Espoossa.
Helsinki oli pitkään vertailun kärjessä, mutta viime vuosina pääkaupungin sote-menot ovat vakiintuneet lähelle suurten kaupunkien keskimääräisiä kustannuksia.
Keskimäärin suurten kaupunkien terveydenhuolto maksoi 2 304 euroa vuodessa asukasta kohti. Oulussa menot olivat 2 493 euroa ja Espoossa 2 175 euroa asukasta kohti.