Irak-raportti: Blair veti Britannian sotaan hatarin perustein

Britannia lähti vuonna 2003 mukaan Yhdysvaltain johtamaan Irakin vastaiseen hyökkäykseen tilanteessa, jossa rauhanomaisiakin vaihtoehtoja oli vielä jäljellä. Hyökkäys perustui virheelliseen tiedustelutietoon, ja sen seuraukset aliarvioitiin.

Irakin joukkotuhoaseiden muodostama uhka esitettiin varmuudella, jolle ei ollut perusteita. Valmistautuminen Saddam Husseinin jälkeiseen Irakiin oli täysin riittämätöntä.

Sotaan lähdön hutera pohja kävi ilmi Britanniassa keskiviikkona julkistetusta raportista, jota tutkimuskomissiota johtanut John Chilcot esitteli.

Chilcotin mukaan kyseessä on selonteko operaatiosta, joka ”meni pahasti pieleen ja jonka seurausten kanssa eletään tänäkin päivänä”.

Raportin mukaan silloinen pääministeri Tony Blair oli luvannut tukea Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia Irakin vastaisissa toimissa jo 2002, kun virallinen päätös sotaan lähdöstä tehtiin maaliskuussa 2003.

– Blair valehteli, tuhannet kuolivat, huusivat raportin julkistuspaikan ulkopuolelle kokoontuneet ihmiset.

Sodassa kuoli kymmenientuhansien irakilaisten lisäksi 179 brittisotilasta, joiden omaiset ovat uhanneet entistä pääministeriä oikeustoimilla.

Blair sanoi keskiviikkona tehneensä päätöksensä ”hyvässä uskossa” ja maan etu mielessä. Hän sanoi ottavansa täyden vastuun tekemisistään. Aiempaan tapaan Blair sanoi tuntevansa suurta tuskaa uhrien takia, mutta hän puolusti edelleen päätöstä kukistaa Saddam Hussein.

Valtaisan 2,6 miljoonaa sanaa käsittävän raportin laatiminen kesti seitsemän vuotta.

Professori Hannu Juusolan mukaan raportissa ei ensitietojen perusteella näytä olevan kovin uutta ja yllättävää. Hänen mukaansa se vahvistaa kuitenkin entisestään kuvaa siitä, kuinka Blairilla oli Britannian sisällä keskeinen rooli toimia ikään kuin presidenttinä, vaikka hallituksen olisi pitänyt toimia kokonaisuutena.

Sodalla oli Juusolan mukaan isot seuraukset sekä Irakissa että koko alueella. Se hajotti Irakin yhteiskunnan rakenteet ja loi pohjaa sekasorrolle, mikä on ollut maalle tyypillistä sodan jälkeen.

– Sodalla oli hyvin paljon alueelliseen vakauteen kielteisesti vaikuttavia tekijöitä, joita osin ei pystytty ymmärtämään, mutta monista Blairia kyllä varoitettiin, Lähi-idän tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa toimiva Juusola sanoo.

Blair on sanonut, ettei seurauksia voinut etukäteen tietää.

Juusolan mukaan Blairilla oli taustalla voimakas usko siihen, että Saddam Hussein on eräänlainen Hitler-hahmo, jonka poistuminen aiheuttaisi sen, että Lähi-itä kehittyisi samaan tyyliin kuin Eurooppa Hitlerin kukistumisen jälkeen.

Joissain arvioissa sota on nähty alkusyynä äärijärjestö Isisin nousuun. Juusolan mukaan tilanne on tätä monimutkaisempi.

–  Radikalismi on ollut tällä alueella jo pidemmän ajan ongelma. Samaan aikaan on täysin selvää, että nimenomaan Irakin tapauksessa valtiorakenteiden hajottaminen loi erinomaisen hyvät olosuhteet radikalismin nousuun.

Myös se vaikutus sodalla oli, että se kasvatti kynnystä lähteä perustellumpiinkin vastaaviin operaatioihin, Juusola sanoo. Irakin sodan painolasti on selvästi ollut presidentti Barack Obaman hallinnon niskassa, kun on tehty päätöksiä siitä, miten toimitaan Syyrian suhteen.

Lähteenä myös AFP, BBC