Insinöörin otteella EU-politiikkaa luotsaava pääministeri Sipilä ei hehkuta meriittejään – "Jokainen keskustajohtaja törmää samaan mielikuvaan"

EU:n ongelmien korjaamiseksi kannattaa nähdä vaivaa, keskustajohtaja korostaa.
EU

Penseä, kunnianhimoton, varovainen – oppositio on maalannut hallituksen EU-linjasta ponnetonta kuvaa tylyin sanakääntein.

Etenkin Suomen EU-politiikkaa johtava pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on saanut oman osansa tölväisyistä.

Esimerkiksi EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sdp.) on hutkinut Sipilää ”valtiomiestaidon puutteesta”.

Väitteet kummastuttavat pääministeriä.

– Näköjään jokainen keskustajohtaja törmää samaan mielikuvaan: passiivinen ja osaamaton EU- ja kansainvälisen politiikan asioissa, hän pohtii tuoreessa pamfletissaan.

Sipilä luonnehtii tutustumista muihin EU-johtajiin työnsä ehdottomaksi suolaksi.

Keskustajohtaja tapaakin kollegojaan hengästyttävällä tahdilla ennen 1. heinäkuuta alkavaa Suomen EU-puheenjohtajakautta.

Viimeksi viime viikolla Sipilä visioi Helsingissä kuuden liberaalidemokraattisen virkaveljensä kanssa Euroopan tulevaisuutta.

– Vuosi 2019 on todellinen EU-politiikan supervuosi. Olen henkilökohtaisesti ollut todella innoissani tekemässä pohjatyötä tulevalle puheenjohtajuuskaudelle, Sipilä kertoo Suomenmaalle.

Sipilän pääministerikausi EU-politiikan saralla alkoi rytinällä, kun Kreikan velkakriisi kärjistyi.

Kitinä Suomen EU-politiikasta sai alkunsa, kun Sipilä kelpuutti hallitukseen sekä maan innokkaimmat eurofiilit että Eurooppa-yhteistyön ärhäkimmät jarruttajat.

Kompromissina syntynyt maltillinen ja ratkaisuhakuinen linja oli keskustalle luonteva polku.

– Myönnän, että omasta tavastani puuttuu niin sanotusti hehkutus ja toimin insinöörimäisen pragmaattisesti, käytännönläheisesti, Sipilä kuvailee.

Vähäeleisyydestään huolimatta Sipilän tyyli on saanut poikkeuksellista tunnustusta presidentti Sauli Niinistöltä.

Kansansuosiossa paistattelevan valtionpään mielestä Sipilä on ollut hänen presidenttiaikansa aktiivisin EU-johtaja.

Istuvan pääministerin varjoon ovat jääneet siis Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) kaltaiset Eurooppa-fanit.

Sipilän pääministerikausi EU-politiikan saralla alkoi rytinällä, kun Kreikan velkakriisi kärjistyi.

Sen jälkeen unionia koettelivat Eurooppaan vaeltaneet sadat tuhannet turvapaikanhakijat ja Britannian EU-ero.

Ennen pääministeriyttä Sipilän kokemus EU-päätöksenteosta oli vähäistä, mutta vuodet unionin pääkallonpaikalla ovat olleet karaiseva tulikoe.

Hän on huomannut, että työ Euroopan ytimissä on ”ihmisten kokoista hommaa”, vaikka kyse on kokonaisen mantereen tulevaisuudesta.

On käynyt ilmi, että jopa Saksan rautarouva Angela Merkel tarvitsee silloin tällöin tukea ja Britannian pääministeri Theresa May rohkaisevaa sanaa.

– Vitsailemme keskenämme, että tämä on tietynlaista ryhmäterapiaa. Monilla meistä on samantyyppisiä ongelmia kotimaassamme, Sipilä kuvailee huippukokousten henkeä.

Sipilä näkee, että EU on saanut kahden viimeisen vuoden aikana karun läksytyksen populismin vaaroista.

Maahanmuuttovastaisille euroskeptikoille povataan menestystä ensi toukokuun eurovaaleissa, ja moniin jäsenmaihin on syntynyt populistihallituksia. Esimerkiksi Unkarin ja Puolan johtajat ovat loukanneet räikeästi pyhänä pidettyä oikeusvaltioperiaatetta.

– EU ei ole täydellinen. Siinä on paljon kehitettävää. Mutta EU:n hyödyt ovat niin valtavat, että unionin ongelmien korjaamisen eteen kannattaa nähdä vaivaa, Sipilä painottaa.

Hänestä työpaikkojen, riittävän toimeentulon ja toimivien palveluiden turvaaminen on tehokkain keino kitkeä populismia ruokkivaa katkeruutta ja osattomuutta.

– Unioni ja moni sen jäsenmaa tarvitsee tässä ryhtiliikkeen: on kyettävä tekemään päätöksiä ja toimeenpanemaan niitä.

Sipilä varoittaa, että hapertuva unioni jättäisi Euroopan supervaltojen temmellyskentäksi.

EU-päätöksenteon ajautuminen umpisolmuun huolestuttaa Sipilää.

– Esimerkiksi sisämarkkinoiden kehittäminen sakkaa, kun unionin yhtenäisyys rakoilee. Heikompi unioni olisi katastrofi myös turvallisuuspolitiikassa, muuttoliikkeen hoitamisessa, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja yhteisessä maatalouspolitiikassa.

Sipilä varoittaa, että hapertuva unioni jättää Euroopan supervaltojen temmellyskentäksi.

– Toimintakykyisen unionin vaihtoehto on suurvaltojen hallitsema Eurooppa, jossa pienen maan on mahdotonta tulla kuulluksi. Sitä emme halua.

Maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat liikkeessä, kun Kiina kasvattaa vaikutusvaltaansa, Yhdysvallat turvautuu taloudelliseen protektionismiin ja Venäjä harjoittaa voimapolitiikkaa.

Epävarmuuden vallitessa Sipilä vaatii EU:lta herpaantumatonta ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja oikeusvaltiokehityksen puolustamista. Unionin pitää myös omaksua johtoasema kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

– Lisäksi Euroopan on otettava entistä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuskyvystä. Meidän on ennen kaikkea oltava tinkimätön monenkeskisen ja sääntöperustaisen järjestelmän sekä vapaakaupan puolustaja, Sipilä linjaa.

Suomen pääministerin toimeliaisuus EU-ympyröissä on pantu merkille Brysselin päässä.

Vaikka keskustan eurooppapuolue ALDEn sisällä käydään välillä kipakkaa keskustelua puolueen kannoista, se on Sipilän mielestä keskustalle oikea viiteryhmä.

Hän uskoo, että ALDE voi yltää jopa ”kuninkaantekijän paikalle” seuraavissa eurovaaleissa, sillä liberaalidemokraatit saavat vetoapua Ranskan presidentti Emmanuel Macronin En Marche! -puolueelta.

Ennusteiden mukaan liberaalidemokraatit voi kiilata vaaleissa takaisin palkintopallille sosialistien ja konservatiivisen EPP:n kantaan.

Sipilä lupaa, että keskustalla on eurovaaleissa esitellä realistisia EU-linjauksia sekä konkreettisia näyttöjä tehdystä EU-politiikasta.

– Erinomaiset ehdokkaat ja heidän tinkimätön työnsä on kaiken a ja o, Sipilä lisää.

Ajoittaisesta kotimaisesta arvostelusta huolimatta Suomen pääministerin toimeliaisuus EU-ympyröissä on pantu merkille Brysselin päässä.

Taannoin Sipilän nimi ponnahti esille jopa spekulaatioissa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin seuraajasta.

Keskustan eduskuntavaalivankkureita kiskova Sipilä kuitenkin tyrmää huhut alkuunsa.

– Pyrin vain ja ainoastaan Suomen pääministeriksi. Mitään muita kampanjoita ei ole käynnissä.