Ilmastotavoitteiden höllentäminen ei saanut kannatusta elintarviketeollisuuden paneelissa – "Ei missään nimessä"
Ilmatotavoitteista luopuminen nousi yhdeksi kiistanaiheeksi, kun viiden suurimman eduskuntapuolueen kansanedustajat keskustelivat ruoka-alan tulevaisuudesta Elintarviketeollisuusliitto ETL:n järjestämässä paneelissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä vaati torstaina Helsingin Musiikkitalolla järjestetyssä tilaisuudessa ”epärealistisista” ympäristötavotteista luopumista, jotta elintarvikealan yritysten toiminta saadaa turvattua tuotantokustannusten rajuista nousuista huolimatta.
Mäkelän mukaan ilmastotavoitteista luopuminen toisi helpotusta etenkin sähkön hinnan noususta aiheutuviin kuluihin.
Keskustan Anne Kalmari napautti kuitenkin nopeasti takaisin. Hänen mukaansa ilmastotavoitteet päinvastoin ovat kannustaneet energia-alaa kehittämään puhtaita ja uusiutuvia tuotantomuotoja.
Kalmarin mukaan se on auttanut muun muassa sähkön omavaraisuusasteen kehittymisessä.
– En ajattele, että pitkän tähtäimen ilmastotavoitteille voitaisiin vetää raksit päälle, hän summasi.
Kalmari vaati, että elintarviketeollisuudelle taataan riittävä energiansaanti myös sellaisessa mahdollisessa tilanteessa, jossa sähkön jakelua joudutaan rajoittamaan.
Myös vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko piti erikoisena vaatimuksia päästökaupasta tai ilmastotavoitteista luopumisesta.
Pitkon mukaan se hidastaisi vain tulevia investointeja. Myös hän mainitsi huoltovarmuuden kehittymisen osana ilmastotavoitteisiin pyrkimistä.
Sen enempää Mäkelän esitykselle ei lämmennyt kokoomuksen Elina Valtonen.
– Ei missään nimessä haluta ilmastotavoitteista luopua, hän kuittasi.
Valtosen mukaan yksi lääke energia-alan kustannusten nousuun olisi sähköntuotannon lisääminen. Hän ehdotti muun muassa pienydinvoimaloiden lupien nopeuttamista.
Keskustelua paneelissa herätti myös ajatus elintarvikealalle kohdennetuista tukitoimista.
Valtosen mukaan yksittäisten tukipakettien laatiminen vain tietyille aloille olisi ongelmallista. Hänen mielestään se vain vääristäisi markkinoita ja loisi muutenkin sekavan kokonaisuuden.
– On vaikea nähdä järkeä siinä, että tehtäisiin yksittäisiä tukipaketteja sinne tänne, hän painotti.
Valtosen mukaan järkevämpää olisi panostaa esimerkiksi ostovoiman kohtentamiseen muun muassa tuloveroa alentamalla.
SDP:n Piritta Rantanen kuitenkin huomautti, että jos elintarvikealan yrityksiä ei jollain keinoilla pidetä pystyssä vaikeassa tilanteessa, tarkoittaa se lisääntyvää työttömyyttä ja sitä kautta myös ostovoiman alenemista.
Rantanen nosti esiin muun muassa närpiöläiset tomaatit, joiden tuotannon on pelätty keskeytyvän talvella jopa kokonaan sähkön hintojen nousun vuoksi.
Kalmari esitti omassa puheenvuorossaan avointa suhtautumista erilaisiin keinoihin. Hän sanoi, ettei eri sektoreita pidä ajaa alas.
Keskustelussa etsittiin myös keinoja elintarvikealan työvoimapulaan.
Panelisteista Kalmari, Pitko ja Valtonen korostivat työperäisen maahanmuuton merkitystä. Kaikki kolme olivat valmiita harkinnanvaraisuuden poistoon.
Rantanen ja Mäkelä sen sijaan eivät.
Mäkelä perusteli näkemystään sillä, että hänen mukaansa kyse on työvoimapulan sijasta kohtaanto-ongelmista. Työttömät ja tarjolla olevat työt eivät kohtaa.
Rantasen mukaan harkinnavaraisuuden poisto ei olisi mikään hokkuspokkus-temppu. Hän ei uskonut, että tulijoita olisi valtavia määriä, vaikka se toimi tehtäisiinkin.
Kalmari korosti omassa puheenvuorossaan myös paikallisen sopimisen tärkeyttä osana työvoiman saatavuuden helpottamista. Kalmarin mukaan työn vastaanottaminen pitäisi olla aina kannattavaa.
Kokoomuksen Valtonen komppasi Kalmarin näkemyksiä paikallisesta sopimisesta.
