Tiesitkö? Kuningas Harald rikkoi pitkän putken syntyessään – Pakeni myöhemmin natseja

Norjalaiset mediat ovat täyttyneet sunnuntain ja maanantain aikana synkkäsävyisistä otsikoista, jotka liittyvät maan hallitsijaan, kuningas Haraldiin.

Norjan hovi kertoi sunnuntaina, että kuninkaan tila on heikentynyt viikonlopun aikana. Harald on ollut sairaalassa ja saa hoitoa hänen veressään olevaan bakteeri-infektioon.

89-vuotiaalla Haraldilla on todettu hemolyyttinen anemia. Anemian aiheuttaa punasolujen epätavallisen nopea tuhoutuminen, mikä johtaa väsymykseen, kalpeuteen ja hengenahdistukseen.

Harald on tällä hetkellä Euroopan vanhin hallitseva monarkki. 89-vuotias kuningas on hallinnut vuonomaata vuodesta 1991 lähtien.

Haraldin elämään mahtuu monia Norjan historian kannalta merkittäviä käänteitä.

Jo hänen syntymänsä vuonna 1937 oli historiallinen, sillä Harald oli ensimmäinen Norjassa syntynyt prinssi 567 vuoteen. Edellisen kerran prinssi oli syntynyt Norjassa vuonna 1370.

Syy tähän löytyy historiasta. Norja oli vuodesta 1380 lähtien satoja vuosia unionissa ensin Tanskan ja sittemmin myös Ruotsin kanssa.

Kuninkaat maalle tulivat sinä aikana aina joko Tanskasta tai Ruotsista. Näin myös vallanperijät syntyivät pääasiassa Kööpenhaminassa, Tukholmassa tai muualla kuin Norjassa.

Kun Norja itsenäistyi vuonna 1905, maan uudeksi kuninkaaksi valittiin tanskalaissyntyinen prinssi Carl, joka otti nimekseen Haakon VII. Hän on Norjan nykyisen kuninkaan isoisä.

Haakon VII:n poika Olavi peri kruunun vuonna 1957. Olavi V oli kuitenkin ehtinyt syntyä Englannissa ennen kuin hänen isästään tuli Norjan hallitsija.

Näin ollen Olavin poika Harald oli ensimmäinen Norjan maaperällä syntynyt prinssi yli viiteensataan vuoteen.

Haraldilla oli kaksi isosiskoa: prinsessa Ragnhild (s. 1930) ja prinsessa Astrid (s.1932). Norjan tuolloisen perustuslain mukaan kuninkaan naispuoliset jälkeläiset eivät kuitenkaan voineet periä kruunua.

Kuningas Harald on vuonna 2022 menehtyneen Britannian kuningattaren Elisabet II:n pikkuserkku.

Molemmat ovat myös Britannian kuningatar Viktorian suoria jälkeläisiä.

Haraldin ja Elisabetin yhteiset isoisovanhemmat olivat Ison-Britannian kuningas Edvard VII ja kuningatar Alexandra.

Edvardin ja Alexandran tytär, prinsessa Maud oli Norjan kuningas Haakon VII:n puoliso ja Haraldin isoäiti.

Edvardin ja Alexandran poika, kuningas Yrjö V oli puolestaan oli kuningatar Elisabetin isoisä.

Kuningas Harald joutui pikkupoikana kokemaan pakolaisuuden, kun natsi-Saksa hyökkäsi Norjaan keväällä 1940.

Harald pakeni äitinsä prinsessa Märthan sekä siskojensa kanssa Ruotsin ja Suomen kautta Yhdysvaltoihin. Siellä he viettivät lähes koko toisen maailmansodan ajan.

Haraldin isä ja isoisä sen sijaan pakenivat Lontooseen Norjan pakolaishallituksen kanssa.

Kuninkaallinen perhe palasi Norjaan toisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1945. Äitinsä Harald menetti 17-vuotiaana vuonna 1954.

Kruununprinssivuosinaan Harald oli innokas kilpapurjehtija. Hän edusti Norjaa kilpaurheilijana kolmissa kesäolympialaisissa: Tokiossa 1964, Méxicossa 1968 ja Münchenissä 1972. 

Tokiossa hän toimi myös Norjan lipunkantajana avajaisissa.

Avioon Harald asteli vuonna 1968 norjalaisen liikemiehen tyttären Sonja Haraldsenin kanssa.

Pariskunta sai tyttären, prinsessa Märtha Louisen vuonna 1971 ja pojan, kruununprinssi Haakonin vuonna 1973.

Norjan perustuslakia muutettiin vuonna 1990 niin, että myös hallitsijan naispuoliset esikoiset voivat periä vallan. Uutta lakia ei kuitenkaan säädetty taannehtivaksi eli vallanperimys ei siirtynyt Haraldin esikoiselle Märtha Louiselle.

Sen sijaan Haakonin esikoistytär Ingrid Alexandra (s. 2004) nousee aikanaan Norjan hallitsijaksi ensimmäisenä naisena yli 600 vuoteen.