Hyvät veljet jakavat toisilleen valtaa ja muiden rahoja
Kai sinulla on jäsenkirja? Poliisiylijohtajan paikkaa hakenut valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kuuli kysymyksen, joka julkisuuteen tultuaan herätti lehdistössä epäilyksiä korruptiosta.
Oletus, että Nissisen valinta hakemaansa tehtävään olisi varmistunut hänen puoluepoliittisella sitoutumisellaan, on hatara.
Vaikka jäsenkirja valintaan vaikuttaisikin, menettelyä ei silti voida täysin yhdistää hyvä veli -järjestelmään, niin kuin julkinen sana teki.
Tätä mieltä on Vaasan yliopiston professori Ari Salminen, suomalaisen hallinnon ja korruption tutkija.
Poliittiseksi nimitykseksi leimaamista pitää välttää.
Ari Salminen
Korruptoituneen poliittisen virkanimityksen Salminen määrittelee pitkäaikaiseksi järjestelyksi, jossa systemaattisesti pedataan paikkoja vastavuoroisuusperiaatteella.
Sellaista tutkija ei ole Suomessa kohdannut.
Käytännössä Suomessa tapahtuu Salmisen mukaan yksinkertaisesti vain sitä, että tehtävät tulevat nopeasti avoimiksi ja puolueet kiinnostuvat niistä.
Salmisesta olisi outoa, jos nimityksissä syrjäytettäisiin kokonaan yhteiskunnallinen näkemys.
– Poliittiseksi nimitykseksi leimaamista pitää välttää. Jos jotain pahaa on tapahtunut, se pitää faktoilla osoittaa.
Hyvä veli -verkosto, sellaisena kuin se on viime vuosina totuttu ymmärtämään, on Salmisen mukaan salainen ja suljettu piiri.
– Sen keskeisenä tarkoituksena on jakaa etuja tai suosia niitä, joita verkostoon on valikoitunut. Edut ovat joko rahaa tai poliittista vaikutusvaltaa. Joskus nämä ovat sama asia.
– Olennaista on se, ettei jaeta omia vaan muiden rahoja, ja niitä saa vain sisäpiiri.
Piiri muodostuu, kun verkoston jäsenten kesken syntyy ystävyyssuhteita ja yksimielisyyttä toimintatavoista.
Epäeettisessä suhteessa kaverin auttamisesta seuraa koukuttava kiitollisuudenvelka.
– Puhutaan ”sulle mulle” -hommasta. Tätähän ei voi sanoa esiintyvän vain puoluepolitiikassa, vaan myös liike-elämässä ja julkisissa hankinnoissa.
Salminen nostaa epäilyttävältä näyttävästä toiminnasta esimerkiksi yritysjohtajien isot palkkiot.
Samat hallitusammattilaiset toimivat toistensa yritysten hallituksissa ja päättävät niissä palkitsemisesta, hän kuvailee.
– En väitä, että se olisi laitonta, mutta mikä on se mekanismi, joka saa toimimaan niin? Palkkiot ovat niin valtavat ja realiteetti kadoksissa.
Samat tahot ovat aina kilpailutuksessa mukana ja samat tahot voittavat ne. Se on epätervettä.
Ari Salminen
Verkottuminen, suhdetoiminta ja jäsenyydet yhdistyksissä ja säätiöissä ovat suosittuja.
Raja terveen ja korruptoituneen verkottumisen välillä on veteen piirretty viiva, Salminen muotoilee.
Hänelle on selvää, että verkottuminen ja yhteistoiminta ovat eettisesti kestävää toimintaa.
Periaatteessa avoimuus, julkisuus ja valvonta pitävät verkostot kaidalla tiellä.
– Tosin esimerkiksi elinkeinoelämässä on yrityssalaisuuksia. Siellä joudutaan tekemään avoimuudesta poikkeavia ratkaisuja, koska kaikki asiat ei voi olla kaikkien nähtävillä.
– Sitten on julkisia hankintoja, joissa kaikki voi näyttää menevän pykälien mukaan, mutta samat tahot ovat aina kilpailutuksessa mukana, ja samat tahot voittavat ne. Se on epätervettä.
Suomea pidetään alhaisen korruption maana, eikä sitä tarvitse epäillä.
Ari Salminen
Salmisen mukaan verkottumisesta saa parhaimmillaan myönteisiä hyötyjä.
– Se on todellinen mahdollisuus. Se purkaa hierarkioita ja byrokratiaa. Verkottumisella on mahdollista ylittää hallinnon ja julkisen ja yksityisen sektorin rajoja. Siten tieto siirtyy nopeasti.
Tervekin verkosto voi huonossa tapauksessa ajautua harvojen käyttöön ja alkaa ajaa asiaa, joka ei kestä julkisuutta.
Suomea pidetään kuitenkin alhaisen korruption maana, eikä sitä tarvitse Salmisen mielestä epäillä.
Hän uskoo, että Suomi on tänäkin vuonna korruptiota tarkkailevan Transparency International -järjestön korruptioindeksin kärkiryhmässä. Listalla on yhteensä 175 valtiota.
Ongelmamaiden suuria lahjusskandaaleja, julkisen omaisuuden varastamista tai petoksia ei Salmisen mukaan Suomessa juurikaan esiinny.
– Suomessa korruption luonne on suosintaa eri muodoissaan ja huonoa hallintoa. Ei juurikaan kovan luokan korruptiota.