HS: Sipilän työllisyyskonsteina paikallinen sopiminen ja tulosvastuullinen kolmikanta

Työllisyysaste on noussut yli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteen, ja on nyt noin 72,5 prosenttia. Mutta se ei vielä riitä – seuraava etappi on 75 prosentissa. Siihen pitäisi seuraavan hallituksen ponnistaa. Mutta miten?

Sipilän mielestä tärkein keino nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin on lisätä paikallista sopimista työpaikoilla, kertoo Helsingin Sanomat  (2.4.), joka haastattelee vaalien alla kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. 

Kolmikannalle, eli työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyölle, Sipilä haluaa tulosvastuun – jos yhdessä sovitut tavoitteet jäävät saavuttamatta, keinoja viilataan vastaavasti.

– Me sovimme työmarkkinajärjestöjen kanssa, että paikallinen sopiminen etenee työehtosopimuskierroksella. Jäimme sitä odottamaan, ja johtopäätös on, että se eteni todella vähän, Sipilä muistuttaa.

Sipilän mukaan ilmastokriisin takia jokaisen on luovuttava jostain.

– Juuri päätettiin, että kivihiilestä luovutaan. Meidän pitää muuttaa kulutustottumuksia, ja me pystymme tekemään sen niin, ettei perinteisestä suomalaisesta hyvästä elämäntavasta tarvitse luopua.

Autoilusta ei voi eikä tarvitse pitkien etäisyyksien Suomessa luopua, sillä ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja löytyy.

– Autoon voi laittaa biokaasua ja biopolttoaineita. Kuhmosta Kajaaniin ei metroa vielä ole, Sipilä sanoo.

Viimeksi, kun kokoomus ja Sdp olivat hallituksessa, tuli satatuhatta työtöntä lisää, verotus kiristyi ja valtionvelka kasvoi.

Suomessa on paljon metsää, joka toimii hiilinieluna ja pienentää päästöjen aiheuttamia ongelmia. Monien puolueiden tavoite on rajoittaa metsien hyötykäyttöä, jonka väitetään pienentävän nieluja.

– Nielut Suomessa kasvavat eivätkä notkahda. Suomalainen metsänhoitotapa kestää sen, että nykyisestä 73–74 miljoonan kuution tasosta voidaan hieman lisätä hakkuita. Noin 80 miljoonaa kuutiota on kestävä taso, Sipilä toteaa.

Sosiaaliturvan uudistuksessa keskeinen kysymys on, pitäisikö tukien vastineeksi tehdä jotakin. Sipilä pitää vastikkeellinen-vastikkeeton -keskustelua ”vähän akateemisena”.

– Pitää olla työmarkkinoiden tai työelämän käytettävissä. Tuki ei saa lähtökohtaisesti passivoida. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työn tekemiseen, jolla rahoitetaan hyvinvointipalvelut, hän linjaa Helsingin Sanomien haastattelussa.

Sipilä on sanonut, että äänestäjät ottavat valtavan riskin, jos he antavat hallitusvallan avaimet sinipunan eli kokoomuksen ja Sdp:n käsiin.

– Viimeksi, kun he tekivät yhdessä, tuli satatuhatta työtöntä lisää, verotus kiristyi ja valtionvelka kasvoi. Silloin maailmantalous kasvoi suurin piirtein tätä vauhtia kuin nyt, ja naapurimaista Ruotsi oli siinä kyydissä. Suomikin oli vuosina 2010–2011, mutta sitten kasvukurvi kääntyi alaspäin, Sipilä perustelee Helsingin Sanomien haastattelussa.