Pekingille lojaalilta johtajalta kovaa tekstiä: "Ulkopuoliset voimat sekaantuvat edelleen Hongkongin asioihin"
Hongkong on luomassa oman kansallisen turvallisuuslain ensi vuonna, kertoo erityishallintoalueen hallintojohtaja John Lee. Leen mukaan Hongkong jatkaa kansallisen turvallisuutensa takaamista kehittämällä oikeusjärjestelmäänsä.
Lee on tunnettu Kiinaa myötäilevistä näkemyksistään. Keskiviikkona pitämässään puheessa hän sanoi joidenkin maiden heikentävän Kiinaa ja yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteen toteutumista Hongkongissa.
– Ulkopuoliset voimat sekaantuvat edelleen Hongkongin asioihin, Lee sanoi.
Leen mukaan Hongkong aikoo myös kehittää isänmaallista koulutusta kansallisen identiteetin vahvistamiseksi. Hänen mukaansa koulutusuudistus on tarkoitus sovittaa yhteen Kiinan uuden isänmaallista koulutusta koskevan lain kanssa.
Hongkongin siirryttyä Britannialta Kiinalle vuonna 1997 Kiina lupasi Hongkongin saavan säilyttää vahvan autonomian ja sananvapauden ainakin 50 vuoden ajan. Sittemmin Kiina on kuitenkin kiristänyt huomattavasti otettaan erityishallintoalueesta.
Kiina ajoi vuonna 2020 Hongkongiin läpi kansallisen turvallisuuden lain, jonka nojalla toisinajattelu ja Kiinan kritisointi on suureksi osaksi kriminalisoitu. Laki on mahdollistanut myös vakavista rikoksista epäiltyjen tuomitsemisen Kiinassa.
Turvallisuuslaki on vaikuttanut poliittisen toisinajattelun lisäksi muun muassa taiteeseen, kirjallisuuteen ja lasten koulunkäyntiin.
Vuonna 2021 Kiina tiukensi otettaan myös Hongkongin vaalijärjestelmästä.
Erityishallintoalueen perustuslakia vastaavan Hongkongin peruslain mukaan Hongkongin on laadittava oma laki, jolla torjuttaisiin turvallisuuteen liittyviä rikoksia. Tätä ”perustuslailliseksi velvollisuudeksi” kutsuttua tehtävää ei ole toistaiseksi täytetty.
Edellinen lainsäädäntöyritys hyllytettiin vuonna 2003 hongkongilaisten lähdettyä kaduille protestoimaan lakiuudistusta vastaan.
Aiemmin turvallisuudesta vastaavana ministerinä toiminut Lee johti Hongkongin järjestyksenpitoa, kun laajamittaiset mielenosoitukset puhkesivat alueella vuonna 2019.
Ne alkoivat luovutuslakia koskevasta lakiesityksestä, joka olisi mahdollistanut rikoksista epäiltyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan. Luovutuslakiesitys kuopattiin vuoden 2019 syksyllä.
Pitäessään yllä järjestystä Lee piti jatkuvasti yhteyttä Pekingiin ja osoitti uskollisuuttaan muun muassa toistamalla Kiinan sepittämää tarinaa siitä, että mielenosoitukset olivat ulkomaisten tahojen rahoittamien terroristien juoni.
Lee myös valvoi Kiinan läpi ajaman turvallisuuslain toimeenpanoa sen tultua voimaan Hongkongissa kesällä 2020.
Sittemmin Lee nousi ensin kakkosmiehen paikalle hallinnon pääsihteeriksi ja sitten Hongkongin hallintojohtajaksi. Hän oli ainoa Kiinan hyväksymä ehdokas virkaan.