Hoiva-alalla ja kiinteistöpalveluissa tarvitaan tekijöitä
Hoiva-alalla ja kiinteistöpalveluissa tarvitaan lisää käsiä. Työnantajajärjestöissä odotetaan maahanmuuttajista apua.
– Eivät maahanmuuttajat vie suomalaisten työpaikkoja meidän alallamme, Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén huomauttaa.
Kiinteistöpalveluissa on ajoittain jopa tuhat avointa työpaikkaa, joista monet eivät näytä kelpaavan työttömille kantasuomalaisille.
– Monet maahanmuuttajat pääsevät alamme kautta kiinni työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Kouluttautuneetkin maahanmuuttajat aloittavat usein esimerkiksi siivoustyössä, Gramén sanoo.
Rakennusteollisuus kertoi viime viikolla haluavansa kouluttaa huomattavan paljon turvapaikan saaneita maahanmuuttajia.
Myös sosiaalipuolen työnantajajärjestön toimitusjohtaja Tuomas Mänttäri pitää maahanmuuttajien työllistämistä tärkeänä asiana.
– Kysymys on tärkeä sekä maahanmuuttajien että toimialamme kannalta, Mänttäri sanoo.
Sosiaali- ja terveysaloilla saattaa olla jatkossa huomattavaa työvoimapulaa. Erilaisten selvitysten mukaan alalle tarvitaan kymmenen vuoden sisällä jopa 100 000 uutta työntekijää. Sen lisäksi eläköityneet on vielä korvattava.
Mänttäri huomauttaa, että yksi nopeimmista reiteistä sosiaalialan työtehtäviin on työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettava hoiva-avustajan koulutus.
– Se on lukuvuoden mittainen koulutus ja sisältää keskeiset peruselementit lähihoitajan tutkinnosta.
Hoiva-avustajia koulutetaan tällä hetkellä muutamia satoja vuodessa, kun lähihoitajakoulutuksessa puhutaan tuhansista paikoista per vuosi.
– Mielestäni koulutuskiintiöitä voitaisiin sosiaalialalla selvästi nostaa.
Mänttäri korostaa kielitaidon merkitystä työelämässä.
– Työnteko sosiaalialalla on pitkälti ihmisten kanssa toimimista ja asiakkaan kanssa täytyy pystyä käymään peruskommunikaatiota. Senkin takia näen, että toimivaan maahanmuuttajien kotoutukseen sisältyy heti intensiivinen kielen perusvalmiuksien opettelu.
Viestintätoimisto Ellun Kanojen teettämän tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien on vaikea saada pätevyyttään vastaavaa työtä Suomesta erityisesti kielitaidon puutteen takia.
Kiinteistöpalvelualan työtehtävissä kielitaitovaatimukset ovat huomattavasti matalammat kuin monilla muilla aloilla. Osin sen takia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on paljon esimerkiksi siivoojina.
– Pääkaupunkiseudulla jopa 40 prosenttia kiinteistöhuollon ja puhtaanapidon henkilökunnasta on maahanmuuttajataustaisia, Gramén sanoo.
Koko maassa maahanmuuttajien osuus alan työntekijöistä on 11 prosenttia.
– Alamme on edelläkävijä maahanmuuttajien työllistämisessä. Myös yritykset kokevat, että monikulttuurisuus on vahvuus.
Gramén on kuullut kentältä, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita.
Kielimuurin yli hypitään kiinteistöpalvelualalla monin keinoin. Esimerkiksi työturvallisuuskoulutuksia ja erilaisia perehdytyksiä järjestetään eri kielillä. Samalla yritykset kartuttavat osaamispääomaansa monimuotoisuuden johtamisessa.
– Yleensä ottaen monilla alamme yrityksillä olisi paljon annettavaa muillekin monikulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa, Gramén sanoo.
Useimmissa tapauksissa kiinteistöpalvelualan yritykset hoitavat työtekijöidensä perehdyttämisen ja kotouttamisen itsenäisesti ja omalla kustannuksellaan.
Kiinteistöpalvelualalle on jo olemassa oma perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
Mänttäri on huomannut, että maahanmuuttajataustaiset voivat sopia hyvin esimerkiksi vanhustyöhön.
– Monissa maahanmuuttajakulttuureissa vanhuutta arvostetaan aivan eri tavalla kuin Suomessa. Sellainen antaa hyvät eväät hoiva-alalle.
Kielitaidon puute rajoittaa usein ulkomaalaistaustaisen työntekijöiden tehtävien laatua kunnissa.
– Suuri osa kunta-alan ammateista on asiakaspalvelutehtäviä ja niissä on luonnollisesti kielitaitovaatimukset. Lisäksi suuri osa tehtävistä edellyttää pitempiaikaista kouluttautumista kunta-alalla vaadittavista kelpoisuusehdoista johtuen, Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen sanoo.
Sivonen odottaa, että kotimaassaan koulutuksen hankkineita maahanmuuttajia saadaan laajemminkin ohjattua heidän koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
Kehittämispäällikkö näkee, että kunta-alalta löytyy varmasti jatkossakin työtä maahanmuuttajille.
– Rakenteellisia muutoksia tapahtuu paljon, mikä heijastelee koulutustarpeeseen. Myös laadulliset osaamissisällöt muuttuvat nopeasti työelämässä, Sivonen sanoo.
