Hovioikeus hylkäsi järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperusteen myös RK-katujengijutussa – useat vapautuivat syytteistä kokonaan
Helsingin hovioikeus on hylännyt järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperusteen niin sanottua RK-katujengiä koskevassa oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeus oli aiemmin koventanut asiassa rangaistuksia, koska katsoi rikoksia tehdyn osana järjestäytynyttä rikollisryhmää.
Aiemmin kesällä hovioikeus hylkäsi koventamisperusteen myös toisessa isossa katujengijutussa. Se katsoi, ettei niin sanottu 47-ryhmä ollut järjestäytynyt rikollisryhmä.
Hovioikeuden mukaan RK:ksi kutsuttu ryhmä täytti järjestäytyneen rikollisryhmän kriteereistä kaksi, jäsenmäärän ja koossapysymisajan. Sen sijaan kolme muuta kriteeriä, jäsentyneisyys, yhteistuumaisuus ja rikollisuuskriteeri, jäivät täyttymättä.
– Näin ollen hovioikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olevat teot olisi tehty osana – – järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Vaatimus koventamisperusteen soveltamisesta on kaikkien vastaajien osalta hylättävä, tuomiossa sanotaan.
Hovioikeuden mukaan osassa syyksi luetuista rikoksista oli kuitenkin piirteitä järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnasta. Tämä otettiin huomioon rangaistuksia ankaroittavana seikkana.
Jutun pääsyytetyn Abdinashir Mohamud Alin, 26, rangaistus lyheni vuodella, ja hovioikeus tuomitsi hänet seitsemän vuoden vankeuteen. Vakavimpana hänen syykseen luetuista rikoksista hovioikeus piti tapausta, jossa miestä ammuttiin jalkaan Vuosaaressa itäisessä Helsingissä.
Kaikki kolme teosta syytettyä kiistivät olleensa tekoaikaan paikalla. Alin mukaan hän oli tapahtuma-aikaan matkalla lentokentältä läheisensä luokse Vuosaareen.
Hänen osaltaan oikeudenkäynnissä esitettiin puhelimen paikannustietoja, joiden mukaan hänen puhelimensa paikantui kahteen tekopaikan läheiseen tukiasemaan noin seitsemän minuutin ajan ennen kun ampumisesta soitettiin hätäkeskukseen ensimmäisen kerran.
Hovioikeus huomioi, että vaikka paikantumistietojen perusteella Ali oli varsin lähellä tekopaikkaa, hänen puhelimensa ei kuitenkaan paikantunut ampumispaikkaa lähimpänä olevaan tukiasemaan.
– Hovioikeus katsoo tukiasematietojen osoittavan riittävällä varmuudella, että Abdinashir Ali on ollut tekoaikaan useamman minuutin ajan varsin lähellä tekopaikkaa, tuomiossa sanotaan.
Oikeuden mukaan hänen syyllisyytensä puolesta puhui myös ampumisen uhriksi joutuneen miehen kertomus sekä tämän sosiaaliseen mediaan heti ampumisen jälkeen lisäämä video. Näin hovioikeus luki Alin syyksi asiassa törkeän pahoinpitelyn, laittoman uhkauksen ja ampuma-aserikoksen.
Yhteensä kuuden käräjillä tuomitun ihmisen syytteet hovioikeus hylkäsi kokonaan.
Syytteissä oli kyse puheluista, joita Ali soitteli tutkintavankeudesta. Käräjäoikeus oli aiemmin katsonut, että puheluiden vastaanottajat ottivat Alilta käskyjä ja uhkailivat ihmisiä, jotka olivat todistajina tai asianomistajina tämän rikosasiassa. Käräjäoikeus oli tuominnut puheluiden vastaanottajat oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta ehdollisiin ja ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Ihmiset, joita syytettyjen syytettiin uhanneen, kiistivät hovioikeudessa syyttäjän tarkoittaman uhkaamisen tapahtuneen. Yksi heistä kertoi, ettei tuntenut syytettyjä edes nimeltä.
Hovioikeus toteaa tuomiossaan asiassa jääneen näyttämättä, että syytetyt olisivat menetelleet syyttäjän katsomalla tavalla. Sen sijaan Ali ja tämän vankilapuheluita soitonsiirtojen kautta yhdistellyt läheinen tuomittiin asiassa oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.
Hovioikeus otti tuomiossaan kantaa syyttäjän syytteen epämääräisyyteen.
– Hovioikeus toteaa tältä osin, että teonkuvaus on yksittäisen vastaajan kannalta varsin yksilöimätön eikä siitä käy ilmi, mistä konkreettisesta tekijätoimesta on kyse ja kehen asianomistajaan kunkin vastaajan menettely kohdistuu, tuomiossa sanotaan.
Hovioikeuden mukaan syyttäjä kuitenkin täsmensi syytettään oikeudenkäynnissä ja syytetyillä oli oikeusavustajat. Kenenkään oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei näin hovioikeuden mukaan loukattu.