Hoitotakuu on etenemässä – tulevien vuosien rahoitus täsmentyy vielä lausuntojen jälkeen

Lakiluonnos seitsemän päivän hoitotakuusta on etenemässä marraskuun puolivälissä lausunnoille, mutta vuoden 2023 jälkeistä rahoitusta täsmennetään vielä lausuntojen jälkeen.

Esimerkiksi Lääkäriliiton huolena on ollut, onko vuodelle 2023 varattu 95 miljoonaa kertaluonteinen vai pysyvä rahoitus hoitotakuun kiristämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan huoli on turha, sillä rahoituksen on sovittu olevan pysyvää. Tämä täsmentyy vielä lausuntopalautteen jälkeen.

Esitysluonnosta valmistellaan STM:ssä ja valtiovarainministeriössä (VM).

Ministeriöistä kerrotaan, että lausuntokierrokselta halutaan kerätä lopullista esitystä varten ajantasaista tietoa hoitoon pääsyn tilanteesta ja hoitotakuun toimeenpanon vaatimista resursseista alueilla.

Hallituksen esitys hoitotakuun tiukentamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle helmi-maaliskuussa ja siihen mennessä rahoitus pitäisi viimeistään olla ratkaistu. Lain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuussa 2023.

–  Varmasti on selvää, että lausuntokierroksella kaikki haluaisivat lisärahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, myöskin vastaanottotoiminnan osalta. Ymmärrän sen tuskan, kun hyvin vähillä resursseilla on yritetty pystyä mahdottomaankin, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

Lakia on tarkoitus muuttaa niin, että kiireettömään hoitoon pääsy nopeutuisi perusterveydenhuollossa kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen hoidon tarpeen arvioinnista ja suun terveydenhuollossa kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

–  Lähtökohta on, että se koskisi sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia, Kiuru sanoo.

Näin esimerkiksi kokoomuksen peräänkuuluttamaa erillistä terapiatakuuta ei tarvita. Hoitotakuu koskee myös opiskelija- ja vankiterveydenhuoltoa.

Pelkkä hoitoon pääsy ei riitä, vaan ihmisen pitää tulla myös hoidetuksi.

–  Nykyjärjestelmässä suuri haaste on, että aina on joku jono, johon ihminen on helppo sijoittaa, aina on joku paikka, jossa odottaa hoidon jatkumista.

Valmistelussa on arvioitu, että hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja oikean hoidon saaminen oikeaan aikaan myös vähentää kustannuksia.

Yksi valmistelun vaikeuksista on ollut, että tietopohja on ollut huono jo aiemmin ja nyt korona on vielä enemmän sekoittanut perusterveydenhuollon ja avosairaanhoidon käyntitilastot.

–  On ollut vaikea saada luotettavaa dataa, sanoo johtaja Eveliina Pöyhönen STM:stä.

Haastetta tuo myös se, että vuodesta 2023 lähtien arviointi on tehtävä hyvinvointialueiden tasolla ja niitä koskevaan rahoitusjärjestelmään peilaten.

Pöyhönen arvioi, että rahoitustarve on suunnilleen saman verran eli noin 95 miljoonaa euroa myös jatkossa. Hän painottaa, että arvio täsmentyy lausuntojen jälkeen.

Kiuru muistuttaa, että alueille on annettu viime vuonna palvelujen kehittämiseen 70 miljoonaa euroa. Tänä vuonna annetaan 141 miljoonaa.

Näillä rahoilla alueiden on sitouduttava siihen, että hoitotakuu paranee. Lisäksi EU:n elpymisvälineestä käytetään 400 miljoonaa hoitotakuuseen ja hoitojonojen lyhentämiseen.

–  Noin 64 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä on jo vapaaehtoisesti hoitanut tulevan lakisääteisen velvoitteen kuntoon. Vapaaehtoinen hoitotakuun ripeä toteuttaminen ratkaisee paljon myös kustannusten osalta.