Hoitajamitoitusta otetaan käyttöön ympärivuorokautisessa vanhuspalvelussa – 0,7:n mitoitukseen kivutaan kolmen vuoden aikana asteittain

Ministerin mukaan ensivaiheessa mitoituskirjausta vaikuttavampi muutos on välittömän asiakastyön erottaminen tukitöistä, kuten siivouksesta ja pyykinpesusta.
Hoitajamitoitus

Ikäihmisten ympärivuorokautisissa palveluyksiköissä otetaan torstaista alkaen käyttöön henkilöstön vähimmäismitoitus.

Hoitajamitoituksesta käytiin huomattavan paljon julkista keskustelua etenkin viime vuonna hoitopaikoissa ilmenneiden epäkohtien takia.

Vanhuspalvelulaki muuttuu siten, että tehostetun palveluasumisen yksiköissä hoitajamitoitus on 0,5. Mitoitusta kasvatetaan asteittain siten, että sovittuun 0,7:n mitoitukseen on määrä päästä keväällä 2023. Mitoitus koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluja.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että ensivaiheessa mitoituskirjausta vaikuttavampi muutos on välittömän asiakastyön erottaminen tukitöistä, kuten siivouksesta ja pyykinpesusta. Henkilöstömitoituksessa huomioidaan ainoastaan välitön hoivatyö.

–  Todellisuus muuttuu hyvin nopeasti huomisen jälkeen siihen, että hoitotyötä ja hoiva-aikaa on merkittävästi enemmän jatkossa käytössä, Kiuru sanoi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tarkastelee henkilöstömitoituksen toteutumista kahdesti vuodessa vuoteen 2023 saakka, jonka jälkeen tarkastelu tihenee neljään kertaan vuodessa.

Velvoittavan henkilöstömitoituksen myötä vanhuspalveluihin tarvitaan lähivuosina tuhansia lisätyöntekijöitä. Sosiaali- ja terveysministeriön arvio on, että lähihoitajia ja sairaanhoitajia tarvitaan lisää noin 4  800. Luku pitää sisällään myös sijaistarpeen.

Ministeriön neuvottelevan virkamiehen Satu Karppasen mukaan koulutuksen lisäksi henkilökunnan saatavuuteen voidaan vaikuttaa työhyvinvointia kasvattamalla. Karppanen uskoo, että myös voimaan tuleva lainsäädäntö voi edistää alan vetovoimaa.

–  Mitoitus paranee ja saadaan työnjako aikaan niin, että työntekijät voivat keskittyä siihen työhön, mihin heillä on koulutus. Meillä on vahva usko siihen, että jo näillä asioilla parannetaan tilannetta ja tehdään työstä houkuttelevampaa, Karppanen sanoi.

Ministeri Kiurun mukaan vanhuspalvelulain uudistamista jatketaan muun muassa vanhusten kotihoidon palveluiden saatavuuden ja laadun parantamisella.

Kotihoidon sitovan mitoituksen tarpeeseen ministerillä ei ollut selvää kantaa. Kiuru pitää tärkeänä sitä, että kotihoidossa palveluntarpeen arviointi sujuisi entistä jouhevammin ja luvatuista palveluista pidetään kiinni.

–  Asiakkaiden osalta on tärkeää varmistaa, että luvatut palvelut toteutuvat täysimääräisesti. Me emme voi olla kaikilta osin suoraselkäisiä ja todeta, että näin tapahtuu, Kiuru sanoi.

–  Koska näin ei kaikilta osin tapahdu, niin ihmisen osalta on kysymys vääryydestä, johon on pystyttävä löytämään ratkaisuja, hän jatkoi.

Vanhuspalvelulain toisen vaiheen uudistuksessa on määrä edetä kevään aikana.

–  Keväällä pitäisi jonkinlaista savua nousta, että päästään kentän kanssa käymään keskustelua siitä, ovatko ministeriön ehdotukset sellaisia, joiden kanssa voidaan elää, Kiuru muotoili.