Hinnantarkastukset tulisi viedä nopeammin ostohintoihin – ruokavaltuutettu löytää elintarvikeketjusta keinoja maatalouden kriisin ratkaisuun
Elintarvikeketjun sopimusrakenteita koskevasta selvityksestä käy ilmi, että nykyiset sopimusrakenteet mahdollistavat reagoinnin nopeisiin markkinamuutoksiin, elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg tiedottaa.
– Sopimusten mahdollistamia keinoja pitäisi käyttää tehokkaammin. Esimerkiksi hinnantarkastukset tulisi viedä päivittäistavarakaupan ostohintoihin nykyistä nopeammin.
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kyösti Arovuori on selvittänyt elintarvikeketjun sopimussuhteita, ja elintarvikemarkkinavaltuutettu on koordinoinut selvitystyötä.
Arovuoren selvityksen mukaan rakenteellisiin muutoksiin pystytään vastaamaan aikaisempaa paremmin. Myös alkutuotannon sopimusohjausta on viime vuosina vahvistettu. Tämä on helpottanut elintarvikkeiden kuluttajakysynnässä tapahtuneiden muutosten välittymistä ketjussa.
Kauppa on selvityksen mukaan keskeisessä roolissa elintarvikeketjun kysyntäohjauksessa.
Kaupan valikoimajaksot määrittävät sen, mitä tuotteita kauppojen valikoimissa on eri aikoihin. Jaksot helpottavat kysynnän ennakointia ja siten mahdollistavat tarjontaketjun pitkäjänteisen ohjauksen. Ne voivat parantaa koko ketjun tehokkuutta, ja niitä olisi syytä hyödyntää nykyistä paremmin.
Mitä nopeammin ja tarkemmin kysynnän muutokset välittyvät alkutuotantoon, sitä paremmat mahdollisuudet koko ketjulla on reagoida muutoksiin.
Arovuori painottaa selvityksessään ketjun toimijoiden keskinäisen kumppanuuden vahvistamisen tärkeyttä.
– Tavarantoimittajien pääsy valikoimajaksoille perustuu kovaan keskinäiseen kilpailuun. Valikoimajaksolta putoaminen voi olla etenkin pienille ja keskisuurille toimijoille kohtalokasta. Ostajia on vähän, eikä vaihtoehtoista myyntikanavaa usein käytännössä ole, Arovuori sanoo tiedotteessa.
Selvityksessä esitetään uutena keinona elintarvikeketjun kustannusindeksiä, jonka avulla voidaan vahvistaa markkinamuutosten välittymistä ketjussa. Indeksille määriteltäisiin vaihteluväli, jonka ylittyminen tai alittuminen laukaisisi neuvottelut hintojen tarkastamisesta hintajakson sisällä.
Indeksin toteuttaminen edellyttää ainakin tilastojen ja tilastointikäytäntöjen kehittämistä. Esimerkiksi hintaindeksejä pitäisi tarjota nykyistä yksityiskohtaisemmin ja useammin.
Elintarvikemarkkinavaltuutettu muistuttaa, että sopimusrakenteita ei voi käsitellä irrallaan markkinakehityksestä. Kysynnän ja tarjonnan rakenteissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat elintarvikeketjun arvonmuodostukseen ja etenkin sen jakautumiseen ketjussa.
Esimerkiksi lihasta yhä suurempi osuus kulutetaan jalosteina ja valmisruokina.
– Tavoitteena on auttaa elintarvikeketjun toimijoita löytämään koko ketjun kannalta toimivia ratkaisuja. Keskusteluja on käyty rakentavassa hengessä ja kaikki ryhmän jäsenet kokevat asian tärkeäksi. Uskon vahvasti, että selvitys edesauttaa ratkaisujen löytymistä, Olli Wikberg toteaa.
Elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtävä on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta. Valtuutettu voi esimerkiksi antaa suosituksia alan toimijoille.
Valtuutettu kutsui viime vuoden lopulla koolle ryhmän keskustelemaan maatalouden kustannuskriisin mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Valtuutetun johdolla kokoontuneessa ryhmässä ovat olleet edustettuna Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. Ryhmä tilasi selvityksen Kyösti Arovuorelta.