Hiiltynyt puuristi keskellä taajaamaa muistuttaa tuhopolttajan iskusta – Tragedia toi pikkupaikkakunnan ihmiset yhteen

Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakennustyöt alkavat ensi vuonna.
Ilmiö

Syyskuussa tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Kiihtelysvaaran kirkko paloi.

Vuonna 1770 rakennettu puukirkko roihusi savuna ilmaan tuhopolton seurauksena. Jäljelle jäi kivijalan kiviä sekä kiinteistömestari Jouni Heiskasen pelastamat ehtoollishopeat, osa alttarivaatteista ja iso alttaritaulu. 

Kiihtelysvaaran seurakunnan kirkkoherra Anne Angervon silmät kostuvat edelleen, kun hän muistelee tapahtunutta. 

− Heti tuhon jälkeen minulla ei ollut muuta ajatusta kuin se, että uusi kirkko rakennetaan. Usko siihen oli vahva. Helpotus oli valtava, kun hallinnossa, Joensuun seurakuntayhtymässä, oltiin samaa mieltä. 

Kiihtelysvaaran kirkko sijaitsi korkealla paikalla keskellä taajamaa. Se hallitsi maisemaa vanhana ja arvokkaana, mutta paikkakuntalaisille kovin läheisenä. 

− Monelle täällä kirkon näkeminen reissusta tultua oli merkki, että kotona ollaan taas, sanovat Eevi ja Matti Väistö sekä Anja Turunen

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eevi Väistö on uuden kirkon rakennustoimikunnan jäsen. Matti Väistö on ollut mukana monessa, mitä kirkon hyväksi on tehty, toiminut muun muassa keräysvastaavana vuosina 2019−2020. Sen jälkeen tehtävä siirtyi Turusen vastuulle. 

Päätös rahankeräyksestä tehtiin nopeasti uuden kirkon saamiseksi vanhalle paikalle. Kirkkokeräysluvan hakijana on Kiihtelysvaara-seura, ja aikatauluksi määriteltiin napakasti vuodet 2019 ja 2020. Toki edelleen voi lahjoittaa, keräyslupa on voimassa. 

Arkkitehtitoimistoksi on kilpailutuksen jälkeen valittu oululainen Luo Arkkitehdit Oy. Rakennustyöt alkavat ensi vuonna, ja valmista pitäisi olla vuoden 2023 lopussa. 

− Olisikin juhlavaa, jos päästäisiin pitämään kirkkoon adventtijumalanpalvelusta, Turunen haaveilee. 

Uudessa kirkkorakennuksessa on tilat kaikille seurakunnan toiminnoille. Uudisrakennuksen hinta-arvio on neljä miljoonaa euroa. 

− Keräyksen tavoitteeksi asetettiin 500 000 euroa, Matti Väistö kertoo.  

Nyt koossa on 650 000 euroa − keräykseen on siis todella haluttu osallistua.

Varat ovat kertyneet lahjoituksista, syntymäpäivämuistamisista, tukikonserteista. Korona sotki varainhankintaa, kun rajoitukset estivät usean suunnitellun konsertin järjestämisen viime vuoden aikana. 

Tulipalon jälkeen seurakunta ei jäänyt ilman kirkkoa, vaan kirkkomäelle rakennettiin ristinmuotoinen rauniokirkko.  

Kellotapuli onnistuttiin pelastamaan tulelta. Kuva: Päivi Vento

Nokiset kivet ja hiiltynyt puuristi kertovat tarinaansa.

Jämäkät kirkonpenkit on sahattu kirkon palossa vaurioituneista kirkkopuiston puista. Rauniokirkolla seurakunta on järjestänyt tilaisuuksia koronan sallimissa puitteissa. 

Seurakuntalaisilta on nettikyselyillä kartoitettu toiveita uuden kirkkorakennuksen suhteen.

Toivelistalla on myös rauniokirkon tapaista paikkaa kirkonmäelle. Kirkko taivaan alla on siis koskettanut kiihtelysvaaralaisia. 

Tuhopolttaja iski sunnuntaina 23. syyskuuta 2018 aamuvarhaisella.

Tieto palosta levisi kulovalkean tavoin, kun päivä nousi. Väistöt olivat kirkolla jo kello 6.45, jolloin paikalla ei ollut kuin oma palokunta ja kourallinen ihmisiä.  

Sen jälkeen kirkkomäellä on käynyt tuhansittain väkeä. Viime ja tänä kesänä rauniokirkolla on ollut opas paikalla kuten tiekirkoissa. 

Vanhan arvokkaan kirkon tuhopoltto on kamala asia, mutta mitalilla on aina kaksi puolta. 

− Yhteisöllisyys on Kiihtelysvaarassa vahvistunut, ja se todella hieno asia, Väistöt ja Turunen toteavat. 

Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä syyskuussa 2021. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.