Helsingin lääkevirastohaaveet eivät saa näkyvää tukea edes Ruotsista

EU-maiden ministerit ovat kokoontuneet Brysseliin tarkoituksenaan äänestää illalla lääkeviraston sijainnista. Helsinki ei haaveistaan huolimatta ole pyörinyt mukana ennakkoveikkailuissa.

Edes Ruotsin eurooppaministeri ei maininnut Helsinkiä potentiaalisimpana kaupunkina, kun hän vastasi toimittajien kysymyksiin ennen kokouksen alkua.

Eurooppaministeri Ann Linde nimesi esimerkkinä kuusi hakijaa, jotka voisivat parhaiten varmistaa toiminnan jatkuvuuden. Linde mainitsi Tukholman lisäksi Itävallan, Italian, Ranskan, Tanskan ja Hollannin, mutta ei Suomea ja Helsinkiä.

Alun perin 19 kaupunkia haki itselleen korkean tason virastoa, joka siirretään Britanniasta brexitin takia. Äänestykseen on tällä tietoa menossa vain 16 kaupunkia, sillä Malta, Irlanti ja Kroatia ovat vetäytyneet kisasta.

Ehdolla ovat vielä Amsterdam, Ateena, Barcelona, Bonn, Bratislava, Bryssel, Bukarest, Kööpenhamina, Helsinki, Lille, Milano, Porto, Sofia, Tukholma, Wien ja Varsova. Kisasta voi vetäytyä vielä ennen alkuillasta pidettävää äänestystä.

Pohjoismaat äänestävät usein toisiaan, jos vain yksi maista on ehdokkaana, mutta nyt lääkevirastoa tavoittelevat kaikki kolme pohjoista EU-maata. Kaikki antavat todennäköisesti parhaat pisteet itselleen ensimmäisellä kierroksella, mutta sen lisäksi jaossa on pienempiä pisteitä.

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) ei ennen kokousta arvioinut, onko Suomella vielä mahdollisuuksia.

– Helsinki on käynyt hyvän kampanjan, ja hallitus on siinä parhaansa mukaan tukenut. Kampanja on varmaan yksistään ollut Helsingille ja sen imagolle hyväksi. Mutta se on todella vaikeaa arvioida, ketkä tulevat menestymään, Terho vastasi, kun häneltä kysyttiin, onko Helsingillä oikeasti mahdollisuuksia kisassa.

Terho arvioi, että äänestystavan takia lopputulosta on vaikeaa ennakoida. Hän ei kerro, ketä Suomi on päättänyt äänestää, mutta sen hän sanoo, että viraston toimintaan kaivataan varmuutta ja jatkuvuutta.

Tapa, jolla salainen äänestys käydään, on sovittu tarkasti etukäteen. EU-maat muistavat vielä hyvin vuosia kestäneen väännön elintarvikevirastosta Suomen ja Italian välillä, eikä kukaan halua nähdä samanlaista farssia.

Ensimmäisellä kierroksella jokaisen maan on annettava yhdelle maalle kolme pistettä, toiselle maalle kaksi pistettä ja kolmannelle maalle yksi piste. Jos joku kaupunki saa parhaat pisteet 14 jäsenmaalta, se valitaan heti ensimmäisellä kierroksella.

Jos ensimmäinen kierros ei vielä ratkaise, etenee toiselle kierrokselle kolme parhaiten pisteitä saanutta. Tuolloin mailla on annettavanaan vain yksi piste ja valituksi tulee se, joka saa 14 tai enemmän pisteitä.

Kolmannelle kierrokselle mennään, jos mikään kaupunki ei saa tarpeeksi pisteitä. Ratkaisevalla kierroksella on tuolloin kaksi eniten pisteitä saanutta kaupunkia.

Helsingin hakemusta lobannut pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on toivonut, että Suomi voisi saada ensimmäisellä kierroksella mahdollisimman paljon yhden tai kahden äänen saaliita. Näin Helsinki voisi selviytyä toiselle kierrokselle, vaikka mikään maa ei pitäisikään sitä ykkösvaihtoehtona.

Lääkevirastoa koskevan päätöksen jälkeen ministerit äänestävät pankkiviranomaisen sijainnista, mutta siitä Suomi ei ole ollut kiinnostunut.