Hallitusohjelma julkistettiin: Julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 – ministerisalkuissa odotettu jako
Kautensa aloittavan uuden hallituksen ohjelmassa kestävän talouden kivijalkana on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talouskasvu, sanoo hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd.).
Hallitusohjelma julkistettiin tänään Helsingissä Oodi-kirjastossa.
Ohjelmaa yhdessä muiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa esitelleen Rinteen mukaan tavoitteena on, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023, ja siihen mennessä saataisiin noin 60 000 uutta työllistä.
Työllisyystavoite on 75 prosentin työllisyysaste 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä vuoteen 2023 mennessä.
Hallituksen 19 ministerinsalkusta saa eniten hallitusneuvotteluja vetänyt SDP, jonka riveistä tulee seitsemän ministeriä.
Pääministerin salkun lisäksi puolue saa eurooppaministerin, kunta- ja omistajaohjausministerin, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin, perhe- ja peruspalveluministerin, liikenneministerin ja työministerin salkut.
Keskustalta tulevat uuteen hallitukseen valtiovarainministeri, tiede- ja kulttuuriministeri, elinkeinoministeri, puolustusministeri sekä maa- ja metsätalousministeri.
Vihreät saa ulkoministerin, ympäristö- ja ilmastoministerin ja sisäministerin salkut.
Ympäristö- ja ilmastoministeriksi on ehdolla Oras Tynkkynen, joka vahvistaa asian STT:lle.
Tynkkynen sanoo toimineensa ympäristö- ja ilmastoasioiden parissa yli 20 vuotta ja kokevansa ministeritehtävän itselleen luontevaksi.
Tynkkynen arvioi, että ympäristö- ja ilmastoministerin paikasta voisivat olla kiinnostuneita myös puoluetoverit Maria Ohisalo tai Krista Mikkonen.
Tynkkynen oli ehdolla kansanedustajaksi kevään eduskuntavaaleissa, mutta jäi yli 4 300 äänellään varasijalle.
Vasemmistoliitolta tulevat sosiaali- ja terveysministeri sekä opetusministeri.
RKP:n riveistä hallitukseen tulevat oikeusministeri sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri.
RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan puolue on valinnut Thomas Blomqvistin pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriksi.
Hallitus varautuu poikkeukselliseen suhdannetilanteeseen mekanismilla, joka mahdollistaa miljardin euron elvytyksen kehyksen estämättä.
Mekanismi on tarkoitettu vuosille 2020–2022, ja varoja voidaan käyttää kertaluontoisiin menoihin korkeintaan 500 miljoonaa euroa vuodessa.
Mekanismi voidaan ottaa käyttöön, jos maailmantalous tai etenkin euroalue joutuu vakavaan suhdannetaantumaan, joka ajaa Suomen talouden samaan tilaan.
Poikkeusolojen mekanismiksi kutsuttua elvytystä voitaisiin käyttää myös, jos Suomen talous ajautuisi suhdannetaantumaan hallituksen toimista riippumattomien häiriöiden vuoksi.
Poikkeusolojen määritelmän täyttymisestä päätöksen tekee talouspoliittinen ministerivaliokunta, joka suosittaa elvytyksen käyttöönottoa valtioneuvostolle.
Alle tuhat euroa ansaitsevat eläkeläiset saavat 50 euroa lisää rahaa kuukaudessa nettona käteen.
Hallitusohjelman mukaan hallitus käyttää 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen noin 50 eurolla kuukaudessa nettomääräisenä. Korotus kohdistuisi arvion mukaan noin 1 000 euron kuukausieläkkeeseen saakka.
Korotus toteutetaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.
Lisäksi ohjelman mukaan käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimpiä työeläkkeitä saavien asemaa.
Osana selvitystä etsitään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.
Valtion kertaluonteisiin menoihin varataan hallitusohjelmassa kolme miljardia euroa.
Valtion suoria yhtiöomistuksia voidaan myydä 2,5 miljardin edestä ja muuta valtion omaisuutta 500 miljoonan euron edestä.
Hallitusohjelman mukaan varoja käytetään kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin, jotka toteutetaan hankkeiden pääomittamisella tai suoralla budjettirahoituksella.
Antti Rinne ei halunnut kysyttäessä kommentoida, mitä omaisuutta aiotaan myydä.
Julkisuudessa on spekuloitu esimerkiksi energiayhtiö Nesteen osakkeiden myyntiä.
Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan hallituksen onnistumista mitataan sillä, miten työllisyystavoite toteutuu.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kiittelee syntynyttä hallitusohjelmaa keskittymisestä ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta tämä hallitusohjelma on ehkä jopa maailman kunnianhimoisin, Haavisto sanoi.
Hallitusohjelmassa on tavoitteena muun muassa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Myös tasa-arvoasiat ja koulutukseen satsaaminen saivat Haavistolta kiitosta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kiittelee uutta hallitusohjelmaa muun muassa aktiivimallin purkamisesta.
Aktiivimallin purku on Anderssonin mukaan hyvä uutinen kaikille työttömille, joihin aktiivimalli on kohdistunut.
Anderssonin mukaan Suomen kaltaisessa maassa pitää olla mahdollisuus luottaa siihen, että perusturva kantaa, koulutus lisää tasa-arvoa ja päättäjät ovat sitoutuneet ratkaisemaan ilmastonmuutoksen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kiittelee isoja panostuksia sekä lukio- että ammatilliseen koulutukseen.
– Subjektiivinen päivähoito palaa, mikä on äärimmäisen tärkeää, jotta saamme pidettyä kaikista lapsista huolta tasa-arvoisella tavalla, hän iloitsee.
Työllisyystavoitteesta Henriksson sanoi hallitusohjelman julkistuksessa, että jos Ruotsi, Norja ja Tanska pystyvät tällaiseen työllisyyden nostotavoitteeseen, miksei Suomessakin pystyttäisi.
Hallituksen muodostaja Antti Rinne kertoo, ettei hallitusohjelman luonnoksen vuotamista ennenaikaisesti julkisuuteen ole lähdetty tutkimaan.
– Aina tapahtuu vuotoja. Ei ole tutkintaa käynnistetty, että kuka on vuotanut. Ikävä, että näin tapahtui, Rinne totesi tiedotustilaisuudessa.
Tietoa siitä, kuka luonnoksen vuosi, ei ole, vaikka arvauksia Rinteen mukaan on.
– Nämä viisi ihmistä eivät todellakaan vuotaneet mitään, hän painotti viitaten hallitusneuvotteluissa olleiden puolueiden puheenjohtajiin.
Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 13:16.