Kalmari tyytyväinen hallitusneuvotteluihin: "Jos keskustaa ei olisi ollut säätytalolla, maaseudun museointi olisi alkanut"

Kansanedustaja Anne Kalmari  (kesk.) on tyytyväinen Säätytalolla vietettyihin neuvottelupäiviin.

– Lähdimme neuvotteluun pitkin hampain, turvaamaan maakuntien ja maaseudun elinvoimaa. Onnistuimme paremmin kuin uskalsin toivoa. Jos keskustaa ei olisi ollut säätytalolla, maaseudun museointi olisi alkanut, hän kirjoittaa kannanotossaan.

Kalmari vaihtoi lennosta  maa- ja metsätalousasioiden ryhmästä liikenneryhmään. Kahden ryhmän välinen valinta oli Kalmarin mielestä vaikea, mutta se kannatti.

– Koin Keski-Suomen kaipaavan vääntövoimaa tälle puolelle, Kalmari toteaa.

Hän iloitsee saavutetuista tuloksista.

Esimerkiksi radoilla Tampere-Jyväskylä kaksoisraiteen suunnittelu aloitetaan osana pääradan laajennusta ja investoinnit kasvavat merkittävästi nykytasosta myös poikittais- ja vähäliikenteisillä radoilla, Kalmari kertoo.

Samoin väyläverkoston korjaukseen laitetaan vuosittain 300 miljoonaa enemmän euroja kuin aiemmin.

– Teiden hyvä kunto parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, Kalmari summaa ja painottaa, että Keski-Suomessa nelostien lisäksi myös alempiasteisia teitä tullaan pistämään kuntoon.

– Soratiet ja pienemmät asvalttitiet ovat joustaneet liian pitkään. Keskimääräinen päällystysväli on päässyt pitenemään 50 vuoteen. Korjausvelka lyhenee nyt näilläkin. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma tuo lisäeuroja pyöräteille ja yksityisteiden peruskorjausrahoitus nousee suuremmaksi kuin koskaan, kansanedustaja iloitsee.

Bittikaistatkin on huomioitu. Kalmarin mukaan saavutettavuutta parantaa se, että laajakaistarakentamista jatketaan valtion tuella.

– On merkityksellistä, että valtio huolehtii ensimmäisen budjettikäsittelyn yhteydessä laajakaistakaikille-hankkeen sitoumuksista, hän toteaa.

Kalmari on tyytyväinen myös maatalouden kynnyskysymyksen toteutumisesta.

– Maataloudelle ei asetettu uusia velvoitteita ja parsinavetoissa saa lypsää jatkossakin, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Kalmari riemuitsee.

Hän kertoo vaikuttaneensa kiinteästi myös maa- ja metsätalouden asioihin.

– Näissäkin neuvottelukysymyksissä onnistuimme. Saimme maataloustukien rahoituskuoppaa tasoitettua ja esimerkiksi tukea luomutuotantoon siirtymiseen on taas mahdollista hakea, Kalmari kertoo.

Maatalouden kannattavuutta turvataan myös elintarvikemarkkinalainsäädännön keinoin.

Kalmarin lista hallitusohjelman hyvistä ratkaisuista on pitkä.

– Metsien käyttöä voidaan lisätä. Niiden hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä sekä metsätieverkosta huolehditaan. Luonnonvarojen jalostus tuo työtä ja toimeentuloa koko Suomeen. PK-yritysten verotus ei kiristy ja ALV:n alarajan nosto auttaa mikroyrityksiä. Tällä kaikella saamme tuloja valtiontalouteen ja siten entistä oikeudenmukaisempaa politiikaa niin opiskelijoille, lapsiperheille kuin eläkeläisillekin, hän kirjoittaa