"Hallitus teki aivan järkyttävän tempun" – keskustalaisilta maatalouspoliitikoilta tylyt arviot

Politiikka

Hyvä ohjelma, puutteellinen toteutus.

Näin toteavat keskustalaiset maatalouspoliitikot Anne Kalmari ja Eerikki Viljanen Suomenmaalle hallituksen maatalouspolitiikasta.

Keskustalaiset arvioivat Suomenmaan pyynnöstä hallituksen onnistumista sektorilla. Hallituskaudelta voi vielä toivoa jotain, mutta pääosin näkymät ovat huonot.

Kalmari ja Viljanen edustavat keskustaa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Kalmari toimii myös sen varapuheenjohtajana.

Silloin, kun hallitusohjelma ja sen maatalousosuus julkistettiin, Viljanen kiinnitti huomiota liitteeseen.

– Proosaosuus oli hyvä, mutta liitteenä olevassa taulukossa ei ollut osoitettu euroja moniinkaan niistä toimista, mitä tekstiosuudessa oli kirjattu auki.

Teot puuttuvat, Kalmari korostaa.

– Ohjelma oli rehellisesti sanottuna oikein hyvä, mutta nyt puuttuvat teot. Kaikki keskeiset lupaukset, mitä on ollut, loistavat poissaolollaan.

Orpon hallitus on työskennellyt jo puolet kaudestaan. Monen asian kanssa tulee kiire.

– Ohjelman toteutus ja sen muutoksen toteutuminen, mitä luvattiin, täyskäännös parempaan päin, ei ole näkynyt, Viljanen harmittelee.

– Missä on pääministeri vetoamassa maatalouden puolesta, Kalmari kysyy.

Molemmat nostavat esille myönteisenä asiana sen, että maataloustuista ei olla suoraan leikattu.

– Toki sen voi tulkita monella lailla. Maaseuturahoista leikattiin, jolloin esimerkiksi sellaiset korvauskelvottomat alat, mitä oli pohdittu niillä rahoilla rahoitettavaksi, eivät koskaan tulleet rahoituksen piiriin, Kalmari täsmentää.

– Eli ikivanhat pellot, jotka eivät ole välillä täyttäneet tukiehtoja, olisivat voineet (ex-maatalousministerien) Jari Lepän (kesk.) ja Antti Kurvisen (kesk.) mukaan voineet päästä tukien piiriin. Nyt eivät päässeet, koska rahoja leikattiin.

Inflaatio on heikentänyt tukirahojen ostovoimaa, joten samalla rahalla maatalous saa nyt vähemmän kuin aiemmin.

Viljanen nostaa myönteisenä asiana esille sen, että monien hallituskausien valmistelun jälkeen hallitus sai aikaiseksi lunastuslain uudistuksen, joka on nyt mennyt eduskunnassa läpi.

– Se on erittäin hyvä, tärkeä maanomistajan omaisuudensuojaa vahvistava päivitys. Olkoonkin, että se jäi hieman vajaaksi, eikä ratkaise nauhamaisen lunastuksen ongelmia, joita on paljon aurinko- ja tuulivoiman suhteen.

– Positiiviselle puolelle menee sekin, että metsävähennystä korotettiin. Se on tärkeä muutos metsänomistajalle. Jopa yllätyin, että se on taannehtiva.

Nykyinen kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitus on kaiken kaikkiaan kohdellut Viljasen mukaan metsäsektoria paremmin kuin maataloutta.

Kalmari nostaa metsäsektorilta esiin enemmän moitittavaa.

– Lupaus puunkäytön edistämisestä on tällainen asia. Perussuomalaiset eivät ole kuitenkaan tehneet ennallistamisasetuksen tai metsäkadon eteen toimia, että voisi turvallisella mielellä harjoittaa kestävää metsätaloutta.

– Aika iso pelko metsätaloudessa ja metsänomistajille ovat harmaat alueet, eli jos puu ei kelpaa kaupattavaksi. Se näkyy käytännössä vaikka sillä tavalla, että pankit eivät hyväksy enää niin hyvin vakuutena metsiä, koska ei ole varmuutta, saako puuta käyttää. Eli vaikka omistat metsää, jota ei ole merkitty luonnonsuojelualueeksi, ei ole varmuutta, saako siitä tuloja joskus tulevaisuudessa, Kalmari kertoo.

Elintarvikemarkkinoiden toiminnasta on tullut ikuisuuskysymys. Kaupan jyrätessä tuottaja jää mopen rooliin. Tuottajahinnat pysyvät liian alhaisina.

– Lupaus siitä, että tehdään reilummat markkinat, ei ole toteutunut oikeastaan millään lailla, Kalmari kiteyttää.

Kalmarista näyttää nyt siltä, että markkinoiden vääristymää korjaavaa lainsäädäntöä ei ole tulossa.

– Päin vastoin tässä vähän joutaa odottelemaan sitä, että vedotaan siihen, että EU:stakin on tulossa elintarvikemarkkinoiden oikeudenmukaisuuteen liittyviä asioita. Hallituksella ei näytä olevan mitään erityistä kiirettä eikä painetta muuttaa näitä.

– Näyttöä on, että vaikka kysyntä kasvaa suuremmaksi kuin tuotanto, hinta ei nouse, eli markkinat eivät toimi normaalisti. Jauheliha loppuu kaupasta ennen kuin naudanlihan hintaa nostetaan. Joitain pieniä liikkuja saattaa tulla kovan mediapaineen alla, ei suinkaan lainsäädäntö- tai asetustoimilla, Kalmari toteaa.

Elintarvikemarkkinalain pieni ensimmäinen paketti muutti vain vähän, nyt odotetaan kakkospakettia.

– Elintarvikemarkkinavaltuutettu sai pikkaisen enemmän valtuuksia saada tietoa, Kalmari sanoo ykköspaketista.

– Sen eteen keskustassa tehdään töitä, että elintarvikemarkkinalaki ei jää torsoksi. Se ei voi jäädä, Viljanen painottaa.

Hallitus aikaisti kakkospaketin aikataulua, kun ”nostettiin kovaa meteliä”, Viljanen kertoo. Hallitus lupaili pakettia keväälle 2026, mutta nyt sen pitäisi tulla käsittelyyn tulevana syksynä. Viljanen toteaa, että siltä odotetaan kovasti konkreettisia keinoja ja elementtejä markkinan tasapainottamiseen.

Hän nostaa esille myös hankinta- ja kilpailulakien uudistamisen.

Hankintalaissa ei Viljasen tietojen mukaan ole luvassa tilannetta parantavia asioita. Kilpailulaista hallitus ei vastoin odotuksia puhunut enää mitään kevään kehysriihen yhteydessä saati sen jälkeen.

Se ei kuitenkaan saa ”missään nimessä” jäädä tekemättä.

– Tilanne, jossa tuottajat eivät voi puhua hinnasta eikä määristä, ja jossa pelätään, että heti kannanottaminenkin edes keskinäisessä keskustelussa voi johtaa kilpailuoikeudellisiin sanktioihin, on täysin kieroutunut. Näin ei voi jatkaa, Viljanen peräänkuuluttaa.

– Hallituksen on välttämättä tehtävä kilpailulain tarkistus ja tarvittavat muutokset, jotta elintarvikeketjun tasapaino voidaan saada nykyistä paremmaksi ja sitä kautta tulonjako elintarvikeketjun sisällä tasapainoisemmaksi ja tuottajalle paremmat, oikeammat hinnat tuotteistaan.

Viljanen toteaa, että jotkut ovat kommentoineet, että tällaisista puhuttaessa ajetaan ruoan hinnan nostamista.

– Sitähän tämä ei automaattisesti tarkoita. Kyse on siitä, miten raha jakautuu ketjun sisällä.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi pörssiyhtiö Kesko on maailman tasolla kannattavuuden kärkipäätä. Varaa jakaa tuloa myös tuottajalle luulisi olevan.

– Ketjun tasapainon parantaminen ja tuottajapään tulon vahvistaminen ei automaattisesti tarkoita, että peruna kallistuu kaupassa.

Kalmari muistuttaa, että maatalouden ja maaseutuasioiden suhteen annettiin ymmärtää, että tulossa todella olisi hyvin monenlaisia parannuksia.

– Oli toiveita, että maatalouden kiinteistöveroa helpotettaisiin. Nyt näyttää päin vastoin aika kauhealta tilanne, että kiinteistöverouudistus tulee olemaan raskas maataloudelle ja koko maaseudulle.

Sitäkin puhuttiin suureen ääneen, miten maaseudulla kallista liikkumista pitää helpottaa.

– Hallitus teki aivan järkyttävän tempun. Hallituskauden lopussa tulee kaksi isompaa päätöstä kerralla, jotka tulevat korottamaan polttoaineiden hintoja.

Jakelu- tai sekoitevelvoite, joka määrää sekoittamaan uusiutuvaa ainesta tietyn määrän polttoaineeseen, tulee kasvamaan liiallisella rysäyksellä. Pitkän linjan tarkoitus on se, että velvoiteosuuden nouseminen tasaisesti asteittain tarkoittaisi vain pientä vaikutusta kuluttajahintoihin, mutta samalla markkinoille taattaisiin se, että toimijat uskaltavat investoida, Kalmari muistuttaa.

– Oli kyse sitten Nesteestä, biokaasutoimijoista tai maatilakokoluokasta. Investoida uskalletaan, kun tiedetään, että kysyntä nousee koko ajan pikkuhiljaa.

Mutta kuinkas kävikään.

– Ensin vedettiin liinat kiinni, ja velvoite nousee kerralla kauden lopussa, Kalmari puistelee.

– Samaan aikaan liitytään EU:n päästökauppaan. Koska uusiutuva ei ole asteittain lisääntynyt, vaan valtion toimien johdosta käy helposti niin, että päästökaupan hinta on sitten aika kallis, voi seurata jopa 5–10 sentin kertanousu. Nämä kun yhdistetään, se on aivan sietämätön asia.

Vaikka EU ei sitä edes velvoita, hallitus halusi ottaa myös maa- ja metsätalouden koneiden polttoaineet päästökauppaan mukaan.

– Se nostaa suoraan näiden hintoja, Kalmari huomauttaa.

Hän muistuttaa myös lupauksista, että sähkön hintaan tehtäisiin toimia.

– Ei ole tehty mitään.

– Luojan kiitos, meillä on ollut uusiutuvien ohjelma, jota muun muassa keskusta on hallituksissa aina edistänyt. Vaikka Venäjän tuonti jäi pois, meillä energian hinta on ollut eurooppalaisittain kohtuullinen. Mutta jos olisi sellaista päätöksentekoa, kuin perussuomalaisilla on, että kaikkea uusiutuvaa vastustetaan ideologisesti, sähkön hinta olisi aivan järkyttävä tällä hetkellä.

Viljanen muistuttaa myös elintarvikeviennistä. Siitä piti saada keskeinen tekijä maatalouden kannattavuuden parantamiseen.

Monet yritykset tekevät elintarvikevientiä jo merkittävissä määrin, mutta politiikassa tarvittaisiin yksituumaisuutta.

– Hallituksella on kovat ja selkeät kirjaukset, ja rahaakin on varattu nyt jonkin verran. Mutta konkreettiset toimet, että hallitus saisi aikaan vientimallin, jossa julkinen valta tekisi organisointia ja toimisi puitteiden luojana sille, että kaiken kokoiset yritykset voisivat alkaa tähytä ulkomaan markkinoille, se on mediatietojenkin mukaan jumiutunut hallituksen sisäiseen riitelyyn, Viljanen harmittelee.

Erimielisyydet ovat koskeneet tiettävästi sitä, kuinka ruokavienti organisoitaisiin, minkä ministeriön alaisuuteen ja onko se osakeyhtiöpohjaista vai ei.

– Nyt riidat on kai vihdosta viimein ratkaistu, mutta konkreettisia toimia on näkynyt kovin vähän.

Malleja organisointiin on kyllä olemassa, Viljanen korostaa.

– MTK esimerkiksi on esittänyt omaa malliaan. Vaikkapa Irlannissa on erittäin toimivat mallit. Kun rahaakin on varattu, on vaikuttanut kyllä aika hankalalta, kun aika on kulunut poliittiseen kinasteluun.

Kalmari ja Viljanen kannustavat hallitusta myös EU-vaikuttamiseen.

– Oli isot puheet myös tukien suuntaamisesta entistä paremmin ruoantuotantoon, kun EU:n lisääntyvät vaateet ja vähenevä rahoitus on ihan oikeasti vienyt tukipolitiikkaa tietyllä tavalla väärään suuntaan. Siihen pystyisi puolivälin tarkistuksessa puuttumaan, Kalmari sanoo.

Kun nyt neuvotellaan rahoituskehyksestä, ja siitä on myös lupaus, että seuraavalla kehyskaudella lisätään maatalouden tuloa, on Kalmarista ”ihan korni” lupaus, että lisättäisiin tukia.

– Kunhan saisivat pidettyä niin, ettei leikata.

– Jos onnistuvat, tulen antamaan kiitokset, mutta saapa nähdä. Nyt näyttää, että jopa 20 prosentin leikkaus on tulossa maataloustukiin.

Viljanen muistuttaa, että hallitus mainosti alkumetreillään, että se tekee edeltäjiään parempaa ennakkovaikuttamista EU:ssa.

– Kohta nähdään, mitä ovat saaneet aikaiseksi.

– On megaluokan kysymys, millainen komission 16.7. julkaistava ehdotus tulevaksi rahoituskehykseksi tulee olemaan. Uusia menopaineita on esimerkiksi ulkorajojen valvonnassa ja puolustuksen vahvistamisessa. Miten käy maatalouden ja aluekehityksen rahoituksen?

Samaan aikaan annetaan esitys myös uudeksi maatalouspolitiikaksi eli CAPiksi.

– Jos unionin suunnalta on rahoitusleikkauksia tulossa, miten hallitus kompensoi niitä? Tässä odotetaan linjauksia. Sehän on ihan selvää, että meille keskustassa sellaiset leikkaukset ja maatalouden aseman heikennykset eivät käy, Viljanen jyräyttää.

Sekä Kalmari että Viljanen ovat pyrkimässä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtajaksi. Puheenjohtajan valitsee marraskuussa kokoontuva syyskokous. Molemmat ovat taustaltaan maataloustuottajia.