ADHD vaikuttaa lastensaantiin – suomalaistutkimus toi uutta tietoa

ADHD siirtää vanhemmaksi tuloa varhaisemmaksi, mutta lisää samalla lapsettomuuden riskiä, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus.

Aiemmin ADHD:n on osoitettu vaikuttavan koulutukseen, työmarkkina-asemaan ja terveyteen, mutta sen yhteydestä lastensaantiin on tiedetty vasta vähän. Tutkimus tuo uutta tietoa aiheesta aikana, jolloin ADHD-diagnoosit lisääntyvät ja syntyvyys kärsii.

Tutkimus osoittaa, että ADHD ei ole yhteydessä vain siihen, saavatko ihmiset lapsia, vaan myös siihen, milloin vanhemmaksi tullaan.

– ADHD-diagnoosin saaneilla ensimmäisen lapsen saaminen oli todennäköisempää 18–23-vuotiaana, mutta epätodennäköisempää myöhemmin aikuisuudessa, jolloin lapsia tyypillisesti saadaan, tutkijatohtori Sanna Kailaheimo-Björkqvist Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Osasyy ilmiölle löytyi ihmissuhteista: ADHD-diagnoosin saaneet olivat muita harvemmin avo- tai avioliitossa. Parisuhdetilanne selitti suuren osan ADHD:n ja ensimmäisen lapsen saamisen välisestä yhteydestä, mutta ei koko ilmiötä.

Tutkimus perustuu suomalaisiin väestörekistereihin ja kattaa 759 430 Suomessa vuosina 1982–1993 syntynyttä henkilöä, joita seurattiin enimmillään 38-vuotiaiksi. Analyysit tehtiin erikseen naisille ja miehille.

ADHD tunnistettiin erikoissairaanhoidon diagnooseista ja lääkityksen reseptitiedoista. Aineistossa ADHD-diagnoosi tai -lääkitys oli 2,1 prosentilla miehistä ja 1,7 prosentilla naisista.

– Jatkossa olisi tärkeää selvittää, näkyykö sama yhteys myös nuoremmissa sukupolvissa, joissa ADHD-diagnoosit ovat yleisempiä, ja ulottuvatko erot elinikäiseen lapsettomuuteen, tutkija toteaa.