Hallitus nopeuttaa sotilaallisen avun mahdollistavaa lakiesitystä

Hallitus nopeuttaa lakimuutosta, jonka osana Suomi voisi antaa pyydettäessä myös sotilaallista apua toiselle EU-maalle.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että lakimuutosta valmistellut työryhmä saa raporttinsa valmiiksi tammikuussa. Alun perin työryhmän oli tarkoitus saada raportti valmiiksi toukokuussa.

Hallitus sai opposition edustajilta kehuja nopeasta ja johdonmukaisesta reagoinnista Ranskan terrori-iskujen jälkiselvittelyissä. Samalla pulppuaa jatkuvasti pintaan myös runsaasti kysymyksiä koko Euroopan laajuiseksi paisuneen kriisin jatkotoimista.

Demarijohtaja Antti Rinne kysyi paljon spekulointia herättäneen EU:n yhteisvastuulausekkeen merkityksestä Suomelle.

Pääministeri Juha Sipilä korosti turvatakuiden poliittisen merkityksen niin suureksi, että Suomen roolia koskevia lakiesityksiä tullaan kiirehtimään reippaasti.

– Raportti, jonka oli tarkoitus valmistua toukokuun loppuun mennessä, tulee käsittelyyn jo tammikuussa, Sipilä lupaili.

”Tulitukea” pääministeri sai puolustusministeri Jussi Niinistöltä (ps.).

– Puolustushallintoa koskevia lakimuutosesityksiä on odotettavissa jo maaliskuuhun mennessä, Niinistö vakuutteli.

Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) piti tärkeänä, että jo vuonna 2012 päätetty avunantolauseke ja sen velvoitteet hoidetaan tyylillä loppuun asti.

– Mutta onko meillä valmiuksia arvioida resursseja uudelleen, hän kysyi.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) muistutti kriisinhallinnan vaikeasta ennakoitavuudesta.
– Onneksi meillä on kyky priorisoioda asioita, hän vastasi.

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) tiedusteli Soinilta, kuinka kykenevä YK:n turvaneuvosto on ratkaisemaan terrorismiuhan kaltaisia kriisejä.

– Mailla on kyllä halu uudistua, mutta neuvoston isoilla jäsenmailla ei välttämättä intoa jakaa valtaansa, Soini kommentoi.

Ulkoministeri piti silti isona saavutuksena, että tiettyjä maita on saatu yhteiseen neuvottelupöytään. Tässä rauhanvälitystoiminnassa Suomikin voi Soinin mukaan olla aktiivisesti mukana.

– Kuka olisi jokin aika sitten uskonut, että USA ja Venäjä tai sitten vastaavasti Saudi-Arabia, Turkki ja Iran voisivat olla neuvottelemassa yhteistyöstä, hän muistutti.

Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen ja mahdollisuudet työntekoon herättivät kiinnostusta erityisesti nuoremman polven miesedustajien keskuudessa.

Antti Kurvinen (kesk.), Simon Elo (ps.) ja Joakim Strand (rkp.) peräsivät hallitukselta toimia työmahdollisuuksien helpottamiseksi. Ja vieläpä niin, ettei se vaikuttaisi häiritsevästi normaaleihin työmarkkinoihin.

– Onko hallituksella suunnitelmia esimerkiksi karenssien poistamiseksi, Kurvinen tiedusteli.

Työministeri Jari Lindström (ps.) ja sisäministeri Petteri Orpo (kok.) vakuuttivat hallituksen tekevän kaiken voitavan, jotta käsittelyaikoja ja sitä myöten kotoutusprosessia saadaan joudutettua.

– Nopea aktivointi on ykkösasia. Jos käsittely nyt kestää kolme kuukautta, niin sitä pitää edelleen pyrkiä nopeuttamaan, Orpo painotti.

Lindström oli työllistämisen tärkeydestä samaa mieltä.

– Niin hieno laji kuin jalkapallo onkin, niin ihmiset pitää saada toki tekemään jotain hyödyllisempääkin, hän totesi.

Juttua muokattu klo 19.50