Hallitus kaavailee: Sekä äidille että isälle viisi kuukautta vapaata, vanhempainvapaan kestoksi 5–6 kuukautta

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen kaavailema perhevapaauudistus on tuomassa toteutuessaan pidennystä nykyisiin äitiys- ja isyysvapaisiin.

Samalla ansiosidonnaisten vanhempainvapaiden yhteenlaskettu kesto on kasvamassa useammalla kuukaudella. Vanhemmat voisivat siis hoitaa lasta kotihoidon tukea paremmalla, palkkaan sidotulla korvauksella aiempaa pidempään.

– Hallitusohjelman kirjaus velvoittaa käytännössä tavoittelemaan vähintään 5+5+5-mallia, sanoo perhevapaista Säätytalolla neuvottelemassa ollut kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.).

Malli 5+5+5 tarkoittaa, että äidille ja isälle tulisi molemmille viiden kuukauden kiintiö, jota ei voi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Loput viisi kuukautta vapaista vanhemmat voisivat jakaa haluamallaan tavalla keskenään.

Keskustassa lasketaan, että perheiden vapaasti valittava osuus on nykymallin pohjalta tarkasteltuna enemmän kuin viisi.

Lähteen mukaan jakson pituus pyöristyy kuuteen, jotta hallitusohjelman perusperiaatteet toteutuvat eivätkä äitien käytettävissä olevat vapaat vähenny nykyisestä. Näin katsottuna malli olisi muotoa 5+5+6.

Käytännössä perhevapaauudistuksessa ollaankin nyt STT:n eri paikoista saamien tietojen mukaan lähtemässä liikkeelle näistä lähtökohdista.

– Näillä lähdetään liikkeelle ja katsotaan sitten (tarkemmin), kun neuvotteluja viedään eteenpäin, sanoo uudistusta vetämään lähtevä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.).

– Itse pidän 5+5+ mahdollisesti 6 -mallia ihan hyvänä askeleena. Olen itse kannattanut 6+6+6 mallia aikaisemmin, kuten myös oma puolueeni, mutta tietysti taloudelliset raamit varmastikin asettavat omat haasteensa. Mutta siitä lähdetään, että järjestelmä paranee ja perheet voivat jatkossakin itse päättää ja tehdä valintoja perhevapaiden käyttämisestä.

Nykyisin ansiosidonnaiset vanhempainvapaat jakautuvat niin, että äidille on korvamerkitty 105 arkipäivän eli noin 4,2 kuukauden äitiysvapaa ja isälle on tarjolla 54 arkipäivän eli noin 2,2 kuukauden mittainen isyysvapaa.

Tämän lisäksi perheiden käytettävissä on 158 arkipäivän eli noin kuuden kuukauden vanhempainvapaa, mistä vanhemmat voivat sopia vapaasti.

Arkipäiviä ovat Kelan mukaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.

Rinteen hallituksen ohjelmassa ei puhuta konkreettisista kuukausista mitään, mutta perustavoitteet ovat selvät.

Hallitus haluaa toteuttaa perhevapaauudistuksen niin, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä osuuksia ja isille korvamerkittyjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään. Pidennys ei kuitenkaan saa tapahtua äitien kustannuksella eli niin, että äitien nykyisin käytettävissä oleva osuus lyhentyisi.

Hallitus myös haluaa, että molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti.

Lisäksi uudistuksen tulee hallitusohjelman mukaan täyttää raskaussuojeludirektiivin ja työelämän tasapainodirektiivin vaatimukset.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan direktiiveihin liittyvä lause luo pohjaa koko uudistukselle.

– EU-direktiivit velvoittavat meitä kansallisesti ja määrittelevät äidille kiintiöidyn vapaan pituuden. Siksi se on tärkeä osa periaatteellista tiekarttaa, jonka hallitus laati kolmikantaisen valmistelun pohjaksi. Keskustalle on toisaalta tärkeintä, että äitien nykyisin käytettävissä olevat vapaat eivät vähene, perhevapaauudistusneuvotteluissakin mukana ollut Saarikko sanoo.

EU-sääntely lähtee siitä, että äideillä tulee olla henkilökohtaisia vapaita yhteensä viisi kuukautta.

– Suomen on implementoiva direktiivit kolmessa vuodessa, Järvinen kertoo.

Nordean perhevapailla oleva ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi, että perhevapaiden uudistaminen hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti vaikuttaa todennäköisesti negatiivisesti työllisyyteen.

– Voi sanoa aika varmasti, että työllisyys ei tällä uudistuksella ainakaan kasva. Pikemminkin voi olla, että sillä on negatiivisia työllisyysvaikutuksia.

Kärkkäinen kuitenkin lisää, että hallitusohjelmakirjauksesta saa selkeästi sen kuvan, ettei uudistuksella edes tavoitella työllisyyden kasvua, vaan sen tavoitteet ovat perheiden hyvinvoinnin ja tasa-arvon suunnalla.

Oletettavat negatiiviset työllisyysvaikutukset kuitenkin saattavat vaikeuttaa uudistuksen toteuttamista.

– Hallitus linjasi, että kaikki uudistukset, joilla on negatiivisia työllisyysvaikutuksia, pitää kompensoida jollain toisilla reformeilla.

Kärkkäisen mukaan paljon riippuu siitä, paljonko uudistukseen ollaan valmiita panostamaan rahallisesti.

STT:n haastattelemien poliitikkojen mukaan perhevapaauudistuksen hintalapusta on ollut erilaisia laskelmia. Ne ovat vaihdelleet kymmenistä miljoonista noin sataan miljoonaan.

Perhevapaita rahoitetaan työtulovakuutuksen kautta, ja maksajina toimivat valtaosin työnantajat ja työntekijät. Valtio osallistuu varsin pienellä prosenttiosuudella kustannuksiin.

Saarikon mukaan valtion osuutta ole tarkoitus kasvattaa, vaan ajatuksena on se, että rahoitusosuudet säilyvät ennallaan.

– Lähtökohta ei ole rahoitusosuuksien muuttaminen.

Isien kiintiöiden lisääminen on tähän asti ollut se keino, jolla isiä on saatu paremmin vapaille, sanoo tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

– Äidin kanssa yhtä aikaa kotona oltavan kolmen viikon käyttö yleistyi kohisten jo 90-luvulla, hän taustoittaa.

Sen jälkeen, kun isille suunnattiin pidempi kiintiö vuonna 2003, joka vuosi yhä useampi isä on jäänyt lapsen kanssa kotiin. Lammi-Taskulan mukaan nykyisin noin puolet isistä hyödyntää ainakin osittain heille suunnatun itsenäisen vapaakiintiön.

– Nyt tosiaan neljä viidestä isästä pitää pari viikkoa isyysvapaata lapsen syntymän yhteydessä yhtä aikaa äidin kanssa. Lisäksi noin puolet isistä pitää jonkun verran itsenäistä vapaata, mutta ei välttämättä koko kuutta viikkoa.

Äideistä vain hyvin harva ei pidä äitiysvapaata. Myös vapaasti jaettavissa olevan vanhempainvapaan pitää yleensä äiti, Lammi-Taskula sanoo.

– Vain muutama prosentti isistä pitää sitä. Tilanne on pysynyt aika lailla samana pitkään.

THL:n tutkimuspäällikkö arvioi, että hallituksen kaavailemalla uudistuksella voi olla myös vaikutuksia syntyvyyteen, sillä uudistus olisi signaali perheille, että heihin satsataan lisää. Tasaisempi vastuu lapsista voi hänen mukaansa vaikuttaa esimerkiksi siihen, kokeeko äiti uran ja useamman lapsen yhdistämisen olevan mahdollista.

Perhevapaauudistuksen yksityiskohdat sorvataan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Eri hallituspuolueiden mukaan tavoitteena on, että uudistuksessa edetään mahdollisimman nopeasti.

– Tahtotila oli, että ratkaisuja pitäisi saada sillä tavalla nopeasti, että mielellään ensi vuonna tai viimeistään vuonna 2021 päästäisiin uuteen järjestelmään, Järvinen sanoo.

Kansanedustaja Sandra Bergqvistin (r.) mukaan uudistuksen tarkemmasta aikataulusta ei keskusteltu hallitusneuvotteluissa. Myös Saarikko sanoo, ettei hän ole ollut paikalla keskusteluissa, joissa olisi puhuttu tarkoista vuosiluvuista.

– Siitä on ollut puhetta, ettei ole mitään syytä viivästyttää valmistelun käynnistymistä ottaen huomioon, että perhevapaauudistusta yritti jo viime hallitus sekä paljon laskentaa ja valmistelua on jo olemassa, Saarikko sanoo.

Myös ministeri Pekonen painottaa, että valmistelua ja selvityksiä on jo tehty edellisellä kaudella.

– Valmistelutyö aloitetaan välittömästi ja perhevapaauudistuksessa edetään ripeään tahtiin, hän sanoo.

Vielä ei ole tarkempaa tietoa siitä, milloin uudistus voisi tulla voimaan.

Hallitusneuvotteluissa käytiin keskustelua myös kotihoidon tuesta, ja lopputuloksena oli, että tuki säilyy nykymuotoisena. Tukea voi siis saada entiseen malliin siihen asti, kunnes lapsi on kolmevuotias.