Hallitus haluaa lisätä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia verohelpotuksin
Hallitus haluaa lisätä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia verohelpotuksin.
Niin kutsutun metsälahjavähennyksen myötä enimmillään puolet sukupolvenvaihdoksen yhteydessä maksettavasta lahjaverosta voisi vähentää tulevissa puukaupoissa. Perintöveroon sen sijaan ei tulisi huojennusta.
Metsälahjavähennystä koskeva hallituksen esitys on paraikaa valmisteilla valtiovarainministeriössä. Sillä halutaan laskea suomalaisten metsänomistajien keski-ikää.
– Tällä hetkellä uudet metsänomistajat ovat keskimäärin 54-vuotiaita, joten nuoretkaan metsänomistajat eivät ole niin kauhean nuoria, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen sanoo.
Metsänomistajien korkea keski-ikä on ongelmallista, koska puun myynnin aktiivisuus laskee huomattavasti 75 ikävuoden jälkeen, Hakkarainen kertoo.
Suomessa 12 prosenttia metsäpinta-alasta on yli 75-vuotiaiden omistuksessa.
Jos metsää omistaa vain muutamia hehtaareja, veroalea ei välttämättä kannata jäädä odottamaan. Nykyisen luonnoksen mukaan vähennys koskisi metsätiloja, joiden arvostamislain mukainen arvo on yli 40 000 euroa.
– Arvostamislain mukaan määritetty arvo on huomattavasti metsätilan myyntihintaa matalampi. Nykyisellään laki koskisi Etelä-Suomessa noin 40–50 hehtaarin tiloja, sanoo vanhempi tutkija Harri Hänninen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Verohelpotuksen kustannuskatoksi on määritelty 20 miljoonaa euroa.
Sen puitteissa kynnystä vähennyksen saamiselle voitaisiin vielä laskea 40 000 eurosta, maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan.
Metsälahjavähennys on osa hallituksen biotalouden kärkihanketta. Hallitusohjelmassa puutavaran tarjontaa halutaan eri keinoilla lisätä yhteensä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.
Sukupolvenvaihdosten vauhdittamisen lisäksi keinoina olisi muun muassa metsätietojärjestelmän kehittäminen ja puurakentamisen edistäminen.
Luken arvion mukaan metsälahjavähennyksen vaikutus puutavaran tarjontaan olisi noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Vaikutus perustuisi siihen, että metsätiloja siirtyisi niitä vähemmän hyödyntävältä vanhemmalta polvelta nuoremmille, jotka hyödyntävät niitä aktiivisemmin.
– Metsänomistajat ovat aktiivisimpia 40–50-vuotiaina, Hänninen sanoo.
Hänen mukaansa metsää myydään usein esimerkiksi asuntoa ja muita isoja hankintoja varten. Kun ne on maksettu, tarve myydä puuta vähenee.
Metsälahjavähennyksen saamiseksi metsätila olisi pidettävä jakamattomana 15 vuoden ajan sukupolvenvaihdoksen jälkeen.
– Yleensä isommilta tiloilta tehdään myös isompia puukauppoja. Tämä olisi mieluisampaa teollisuudelle, koska voitaisiin ostaa kerralla enemmän puuta, Hänninen kertoo.