Hallituksen työllisyystoimet ovat olleet riittämättömiä, mutta sille on ymmärrettävä syy, keskustan puoluevaltuutetut katsovat – "kesään mennessä lienemme viisaampia"

Puoluevaltuustokysely

Keskustan puoluevaltuutettujen enemmistön mielestä hallituksen työllisyystoimet ovat olleet riittämättömiä.

Melko riittämättöminä niitä pitää lähes puolet (45 prosenttia) Suomenmaan kyselyyn vastanneista. Täysin riittämättömiä ne ovat 11 prosentin mielestä.

Kysymys jakaa keskustan puoluevaltuutettuja, sillä 38 prosenttia vastaajista kokee, että työllisyystoimet ovat olleet melko tai täysin riittäviä.

Perusteluissa huomautetaan, että koronatilanne sotki suunnitelmat työllisyyden kohentamisen osalta, ja ”täysin muuttuneen tilanteen myötä tavoitteita pitää asettaa realistisemmalle tasolle”.

– Eihän tässä pandemiatilanteessa voi asettaa tai edes tavoitella todellisia lisäyksiä työllisyyteen. Kun nyt vain saataisiin työttömyyden lisäystä hillittyä, eräs vastaaja sanoo.

– Lopulta työllisyystilanteen ratkaisee yleinen talouskehitys kotimaassa ja maailmalla. Hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa siihen ovat rajalliset, toinen toteaa.

 – Työllisyystoimia tarvitaan, mutta kesään mennessä lienemme viisaampia mikä koronan pidempiaikainen vaikutus työllisyyteen on, eräs pohtii.

Kritiikkiäkin esitetään siitä, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) avaukset yrittäjiä ja yrityksiä kohtaan ovat ”täysin kestämättömiä”.

– Hallituksessa pitäisi olla ymmärrys yrityksien merkityksestä.

Hallituksen tavoitteena on 80 000 työllisen lisäys vuosikymmenen loppuun mennessä. Syksyn budjettiriihessä hallitus päätti toimista, joilla tavoitellaan 31 000–36 000 uutta työllistä.

Hallitus antoi syksyn työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi löytää tavat, joilla voidaan lisätä yli 55-vuotiaiden työllisyyttä vähintään 10 000 henkilöllä.

Hallitus on kertonut linjaavansa itse tarvittavat toimet joulukuussa, jos järjestöt eivät tavoitteeseen pääse marraskuun loppuun mennessä.

Suomi ottaa tänä vuonna 19,7 miljardia euroa lisää velkaa. Ensi vuoden budjettialijäämä on valtiovarainministeriön arvion mukaan 10,8 miljardia euroa.

89 prosenttia keskustan puoluevaltuutetuista pitää Suomen tämänhetkistä velkaantumistahtia melko tai erittäin huolestuttavana.

Yhdeksän prosenttia vastaajista ei sen sijaan pidä velkaantumista kovin tai lainkaan huolestuttavana.

Perusteluissa jälleen todetaan jälleen poikkeuksellinen tilanne, jossa velkaantuminen on koronan vuoksi välttämätön paha, ja tilanne on sama muillakin mailla.

– Uskon, että Suomella on hyvät mahdollisuudet ponnistaa kestävään kasvuun kriisin hellittäessä, jos nyt otettu velka osataan käyttää viisaasti, valtuutettu toteaa.

– Velkaantuminen on huolestuttavaa, mutta ehkä tässä tilanteessa ei ole vaihtoehtoja, eräs kiteyttää.

Huolta kannetaan kuitenkin siitä, että missä vaiheessa talous saadaan tasapainoon koronakriisin jälkeen.

– Huoltosuhde heikkenee, ja velat jäävät meidän nuorten harteille tulevaisuuteen taakkana, vastaaja huomauttaa.

Puoluevaltuuston riveistä todetaan, että julkisen sektorin velkataakka on merkittävä ”eikä sen ratkaiseminen valitettavasti ole vuosien, vaan pikemminkin vuosikymmenen – jopa kahden – asia”.

– Velkaantumisen pysäyttämiseksi tarvitaan tulevaisuudessa budjettikuria ja panostuksia talouskasvuun, mutta kyllä pöydällä on pidettävä myös jonkinlainen globaali valtioiden velkajärjestely, vaikka sen toteuttamisessa useita ongelmia onkin, yksi vastaajista katsoo.

Hallituksen sote-ratkaisu tyydyttää puoluevaltuutettuja.

75 prosenttia heistä on siihen melko tai erittäin tyytyväisiä.

13 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan osaa sanoa kantaansa, ja saman suuruinen osuus on sote-ratkaisuun melko tai erittäin tyytymätön.

– Hyvinvointialue-nimihirviötä lukuunottamatta vallan passeli sopupäätös, sotea kuvaillaan.

– Puolivalmista työtä on huono mennä arvioimaan, toinen huomauttaa.

Moni haluaa, että sote saadaan nyt vihdoin maaliin.

– Tällä ratkaisulla päästään eteenpäin. Linjauksella ei ratkaista kaikkia asioita, mutta saadaan sote-maakunnat toiminnan alkuun ja hallinto luotua.

Puoluevaltuutetut pitävät keskustan esittämää paikannukseen perustuvaa liikennemallia hyvänä avauksena.

84 prosenttia heistä on mallista jokseenkin tai täysin samaa mieltä, ja sitä perustellaan muun muassa sillä, että ”Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa auto on edelleen välttämätön liikenneväline”.

– Autoilun verotuksen on muututtava. On etsittävä uusia keinoja ja tapoja liikenteen päästöjen vähentämiseen, vastaaja perustelee.

– Mielestäni tämä malli on juuri oikeanlainen. Helpotukset osuvat juuri sinne, minne pitääkin, eli harvaanasutulle maaseudulle, toinen valtuutettu sanoo.

Moni kuitenkin toteaa, että mallissa on pulmakohtia, ja ”paikannus pilaa esityksen”. Tietoturva-asiat ja oikeudenmukaisuus huolestuttavat, eikä moni ole varma siitä, miten keskustan esittämä liikennemalli toimisi käytännössä.

11 prosenttia vastaajista onkin siitä jokseenkin tai täysin eri mieltä. Viisi prosenttia ei osaa vastata.

– Suomalaiset eivät hyväksy kyttäämistä, eräs puoluevaltuutettu huomauttaa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja keskustan eduskuntaryhmä ovat esittäneet liikenteen verotuksen muuttamista litrahintaperusteisesta paikannukseen perustuvaksi. Maksu olisi korkeampi moottoriteillä sekä jatkuvasti hoidetuilla kadulla.

Matalampi se olisi paikallisteillä. Verotuksen tasoon vaikuttaisi myös joukkoliikenteen saatavuus.

Suomenmaan kyselyyn vastasi 64 keskustan 135-jäsenisen puoluevaltuuston jäsentä. Vastauksia annettiin 16.–24. marraskuuta.  

Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu lauantaina ja sunnuntaina etäyhteyksin, fyysinen kokouspaikka on Mikkelissä.

Juttua korjattu klo: 17:49. Puoluevaltuuston fyysinen kokouspaikka on Mikkelissä – ei Vantaalla, kuten aikaisemmin kerrottiin.

Päätöksen kokouspaikan vaihtamisesta teki keskustan puoluehallitus torstaina 26. marraskuuta.