Hallituksen rasisminvastainen kampanja sai alan järjestöiltä ristiriitaisen vastaanoton – "Miten me voisimme lähteä tällaiseen mukaan?"
Hallituksen rasisminvastainen kampanja esiteltiin tänään aamupäivällä julkistustilaisuudessa Helsingissä. Tilaisuuden avasi pääministeri Petteri Orpo (kok.), joka totesi avajaispuheessaan yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden olevan tärkeää sekä Suomen menestykselle että sisäiselle turvallisuudelle.
Osana valtioneuvoston yhdenvertaisuustiedonantoa toteutettava Me puhumme teoin -kampanja pyrkii saamaan yhteiskunnan eri toimijoita mukaan toimintaan Sitoumus2050-verkkopalvelussa.
Lisäksi se kertoo tarjoavansa käytännön toimenpiteitä rasismin purkamiseen organisaatioiden toiminnassa.
Kampanjan tausta on perussuomalaisia edustavien ministerien ryvettymisestä rasismikohuissa, jonka seurauksena hallitus antoi viime vuoden elokuussa rasisminvastaisen tiedonannon.
Hallituksen kampanja on herättänyt laajasti kritiikkiä jo ennen sen julkistamista. Esimerkiksi ammattiliitto JHL perui osallistumisensa kampanjaan viime viikolla.
– Valitettavasti hallituksen teot ovat räikeässä ristiriidassa kampanjan tavoitteiden kanssa, JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi sanoi liiton tiedotteessa torstaina. Myöskään oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto eivät aio osallistua kampanjaan.
Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra sanoo vihreiden tänään julkaistussa tiedotteessa ristiriitaisuuden läpileikkaavan koko hallituksen kampanjaa. Tiedotteen mukaan kampanjassa peräänkuulutetaan siihen osallistuvilta tahoilta muun muassa turvallisen tilan periaatteiden käyttöönottoa.
– Tämä kuulostaa epäuskottavalta sen valossa, että moni perussuomalaisten ja kokoomuksen kansanedustaja on käyttänyt koko kesälomansa yhdenvertaisuusperiaatteiden pilkkaamiseen ja turvallisen tilan konseptin mollaamiseen, Diarra sanoo tiedotteessa.
Myöskään perussuomalaiset eivät näillä näkymin ole osallistumassa kampanjaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi asiaa tänään puolueen kesäkokouksesssa.
Kampanjan johtava asiantuntija Katriina Nousiainen valtioneuvoston kansliasta toteaa STT:lle JHL:n osallistumisen perumisen olleen harmillista.
– Toivomme totta kai mahdollisimman monia toimijoita mukaan, mutta on ollut selvää, että kaikki eivät voi lähteä mukaan. Tämä ei kuitenkaan ole poliittinen kampanja, vaan yhteiskunnallinen kampanja.
Kampanjassa mukana ovat muun muassa Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).
STT kysyi julkistustilaisuudessa eri organisaatioiden näkemyksiä hallituksen rasisminvastaisesta kampanjasta ja sen saamasta vastaanotosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on mukana hallituksen kampanjassa, ja THL:n yhdenvertaisuudesta vastaava projektipäällikkö Mona Eid on yksi kampanjan asiantuntijoista, mutta myöntää tunteneensa epävarmuutta ja sisäistä ristiriitaa kampanjasta.
Eid on ollut mukana myös antirasistisessa Ruskeat Tytöt -kollektiivissa.
– Olemme myös THL:llä lausuneet aiemmin kriittisesti hallitusohjelmasta ja siihen tehdyistä kirjauksista tai oikeastaan niistä lakimuutoksista, jotka koskevat esimerkiksi kotoutumista ja paperittomien terveydenhuoltoa.
Hallitus on valmistellut lakimuutosta, jonka mukaan paperittomat ihmiset olisivat jatkossa oikeutettuja vain kiireelliseen hoitoon. Paperittomilta poistuisi oikeus saada välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluita.
– Selvitin tätä ristiriitaa itselleni kuitenkin sitä kautta, että näen, että rasismin torjuminen on yli hallituskausien ulottuva teema ja sitä on tehty aikaisemmin jo (Sanna) Marinin (sd.) hallituksessa, Eid sanoo.
Eid kertoo THL:n olevan kuitenkin hallituksen kampanjassa tyytyväinen siihen, että se keskittyy sanojen sijaan tekoihin. Lisäksi kaikilla ohjelmaan osallistuvilla tahoilla on seuranta- ja raportointivelvollisuus organisaatiossa tehdyistä rasismin vastaisista toimista.
Hän kertoo asiantuntijoiden käyneen lisäksi keskenään keskustelua kampanjassa käytetyistä käsitteistä. Esimerkiksi sana antirasismi ei näy kampanjassa.
– Näitä käsitteitä ehkä pyritään politisoimaan ja niillä pyritään polarisoimaan kansaa, joten kampanjasta päädyttiin tekemään aika neutraali. Moni kansalaisyhteiskunnan edustaja pohti tämän johdosta, että voiko kampanjaan osallistua, jos se ei ole ikään kuin tarpeeksi kunnianhimoinen.
Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n Muudi-hankkeen asiantuntija Vanessa Grant kertoo hänen tunnelmansa olevan julkistustilaisuuden esityksen jälkeen ristiriitaiset. Muudi-hankkeessa Grantin tehtävä on edistää rasismia kokevien nuorten mielenterveyttä.
– Vielä jäi hämärän peittoon, että miten tällainen toimija niin kuin me, jotka teemme jo antirasistista työtä, voisi lähteä tähän toimintaan mukaan. Tunnen ristiriitaa myös siinä, että käynnistetään tällainen kampanja, jonka tavoitteena olisi edistää syrjimättömyyttä ja samaan aikaan leikataan tällaisesta toiminnasta, mitä itse teen.
Grant ottaa esimerkiksi esitetyt muutokset yhdenvertaisuuslakiin. Oikeusministeriön lausunnonantajille lähettämän sähköpostin perusteella laista poistettaisiin velvoite edistää yhdenvertaista varhaiskasvatusta.
– Samaan aikaan nuoret ilmoittavat minulle, että ensimmäinen paikka, jossa he kokevat rasismia, on nimenomaan varhaiskasvatus. Tässä kohtaa on todella suuri ristiriita, ja on vaikea arvioida sitä, millä panoksella itse haluaisi lähteä tämän tyyppiseen toimintaan mukaan, Grant toteaa.
Hallituksen rasisminvastaisen kampanjan suunnittelussa on THL:n Mona Eidin mukaan täytynyt tehdä kompromisseja.
– Kampanjalla ei toisaalta ole mitään vaikuttavuutta, jos siihen ei lähde laajasti eri tahot mukaan, hän selittää.
Onko tällaisten kampanjoiden avulla mahdollista sitten aidosti vähentää rasismia? Eidin mukaan kampanjan avulla rasismia on ainakin mahdollista tunnistaa aiempaa paremmin.
– Olen kuitenkin optimistinen ja toivon, että kun mukaan lähtevät yritykset, työnantajat ja organisaatiot, se voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, että saadaan mahdollisimman moninaista porukkaa töihin. Toivon, että kampanja ulottuisi myös tätä hallituskautta pidemmälle.
Suomi-Somalia Seura ry:n puheenjohtaja Yasin Omar on tyytyväinen hallituksen kampanjaan.
– Tämä on erittäin tärkeä kampanja, ja on tärkeää, että valtio on tässä mukana ja oikeasti suunnitellaan konkreettisia toimia. Erittäin kannustavaa, eikä pitäisi muuta odottaakaan Suomelta, Omar sanoo.
Seuran jäsen Hamdi Hagiali on niin ikään kampanjaan tyytyväinen.
– Olen itse kasvanut Suomessa, ja mielestäni on ihanaa, että vihdoin on tällainen kampanja, josta puhutaan ja jossa saadaan maahanmuuttajien äänet kuuluviin. Toivoisin vielä, että maahanmuuttajien äänet saataisiin kampanjassa vielä enemmän esille, eikä vain valtio kertoisi asioista. Tarvitaan enemmän mukaan ihmisiä, joilla on oikeasti kokemusta rasismista.