Europarlamentaarikko Katainen: Suomellakin on oltava valmiutta maltilliseen EU-jäsenmaksun nostoon
Maaliskuun alussa europarlamentaarikkona aloittanut Elsi Katainen (kesk.) ruoti vappupuheessaan Siilinjärvellä muun muassa EU:n tulevaa rahoituskautta sekä maatalouspolitiikan uudistamista.
Toukokuun aikana komissio antaa ehdotuksensa rahoituskehykseksi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Katainen ennusti edessä olevan kovaa vääntöä.
– Suomen tavoitteena tulee ehdotttomasti olla, että saantomme erityisesti maatalous- ja aluekehitysrahoista pysyy korkeana budjetin leikkauspaineista huolimatta, hän linjasi.
Brexitin myötä EU:n kassaan tulee 12 miljardin euron aukko ja komissio on esittänyt sen täyttämistä siten, että kunkin maan jäsenmaksua nostetaan yhdestä prosentista 1,3:een prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Niin korkeaa tasoa ei Kataisen mielestä pidä missään nimessä hyväksyä.
– Maltilliseen jäsenmaksun nostoon on kuitenkin oltava Suomessakin valmiutta. Sillä tavoin pystytään turvaaman tärkeiden maatalous- ja aluekehitysvarojen tason pysyminen edes kohtuullisella tasolla. Tärkeintä on tarkastella maksetun jäsenmakuseuron vaikuttavuutta, hän totesi.
Katainen painotti myös, että maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistamisessa on onnistuttava samoin kuin LULUCF-asetuksen kohdalla.
– Laadukkaan ja puhtaan paikallisen ruuan tuottamisen edellytykset on turvattava jatkossakin kaikilla EU:n alueilla. Tuottajille on turvattava riittävä toimeentulo kaikissa jäsenmaissa.
Suomalaisen kuluttajan kannalta on Kataisen mielestä entistä tärkeämpää, että Suomen aikoinaan neuvottelemat maatalouden erityisehdot säilyvät.
Esimerkiksi hän otti maitomarkkinat, jotka kaipaavat tehokkaampia riskienhallintamekanismeja yllättävien eurooppalaisten markkinaheilahtelujen vuoksi. Katainen viittasi Valion ilmoitukseen maidon tuottajahinnan pudotuksesta.
– On löydettävä uusia keinoja tuotannon rajoittamiseen alhaisten tuotantokustannusten maissa, kun maitomarkkinat ylikuumentuvat.
Katainen kertoi tuovansa jo ensi viikolla Euroopan Parlamentin keskeisiä maatalouspäättäjiä vieraakseen Suomeen. Harvinainen 30 henkilön delegaatio pääsee omin silmin näkemään, miltä Euroopan metsäisin maa näyttää ja millaiset ovat maatalouden tuotanto-olosuhteet.