Keskustan vappupuheissa iloittiin työllisyyden ja talouden hyvästä käänteestä – "Vakaa valtiontalous on pienituloisen paras turva"
Keskustalaisten pitämissä vappupuheissa eri puolella Suomea korostettiin Juha Sipilän hallituksen toimia talouden täyskäännöksen ja työllisyyden elpymisen eteen.
– Vienti vetää, kohta on syntynyt 100 000 uutta työpaikkaa, työllisyysaste lähestyy 72 prosentin tavoitetta ja valtion velkaantuminen on taittumassa vaalikauden lopulla, muun muassa kansanedustaja Markku Rossi listasi Suonenjoella ja Kuopiossa.
– Kaikki saavutuksia, joita oppositio on pilkannut rajusti mahdottomina tavoitteina, Rossi lisäsi.
Hän hämmästeli sitä, miten ääni kellossa on muuttunut.
– Sävy on kuin entisellä palopäälliköllä: – Väärin sammutettu.
Rossi tivasikin pääoppositiopuolue SDP:ltä omia vaihtoehtoja työllisyyden parantamiseksi. Puolueelle kun eivät tunnu kelpaavan mitkään uudistukset, joilla ihmisille saadaan työtä ja joilla samalla pysäytetään eriarvoistumista.
– Mihin SDP unohti oppositiossa eduskuntavaaliohjelmansa neljän miljardin valtiotalouden sopeutuksen, kuten myös 250 miljooaan euron säästöt koulutuksesta? Rossi kysyi.
Kansanedustaja uskoi, että keskustan kannatus kohoaa talouden kasvun myötä.
– Hyvä ja vakaa valtiontalous on edelleen pienituloisen ihmisen paras turva, Rossi muistutti.
Myös konkarikansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila iloitsi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan tuottamista tuloksista.
– Keskustan tärkein vaalilupaus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oli Suomen kuntoon pistäminen. Sitä on nyt tehty hyvin tuloksin, hän totesi.
Anttilan mukaan Suomi on menestynyt ennen muuta kyvyllä sopia yhdessä asioista. Sopimusyhteiskunta on hänen mukaansa tuonut ennustettavuutta ja vakaamman toimintaympäristön.
Hän antoi tunnustusta palkansaajille, jotka kikysopimuksessa ottivat vastuuta työn kustannuksista.
– Yhdessä on Suomen talous saatu kasvu-uralle, Anttila kiitteli.
Hän muistutti kuitenkin, että globaali maailma haastaa Suomen joka päivä.
– Viennistä riippuvaisen Suomen pitää entistä herkemmin seurata kilpailijamaissa toimivien yritysten toimintaympäristöä. Pelkkä verotukien leikkauskeskustelu vertaamatta kilpailijamaiden muuta teollisuus- ja veropolitiikkaa on yksisilmäistä ja lyhytnäköistä, Anttila sanoi.
Paljon on edelleen niitä ihmisiä, joilla ei mene hyvin. Siksi maanhallituksen on jatkettava työtä työn puolesta.
Elsi Katainen
Europarlamentaarikko Elsi Katainen totesi, että Juha Sipilän johdolla on Suomessa onnistuttu tekemään hämmästyttävä käänne. Tästä huolimatta julkisuudessa elää mielikuva, jonka mukaan maan hallitus toteuttaisi eriarvoistavaa politiikkaa.
Katainen viittasi äskettäin julkaistuihin riippumattomiin tutkimuksiin, jotka kertovat toista. Sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset ovat paranteet työnteon kannustimia ja siten vahvistaneet työllisyyttä ja vähentäneet eriarvoisuutta.
– Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Suomessa on edelleen paljon ihmisiä, joilla ei mene hyvin. Siksi maan hallituksen on jatkettava työtä työn puolesta. Ja Euroopan parlamentin on tässäkin osaltaan tuettava Suomea, Katainen vaati.
Keskustan tavoite on tehdä Suomesta vielä parempi maa yrittää ja työllistää.
Riikka Pirkkalainen
Kansanedustaja Mikko Alatalo listasi hänkin hallituksen saavutuksia puhuessaan Tampereella.
Edellisten lisäksi hän totesi keskustan toteutuneiksi vaalilupauksiksi muun muassa omais- ja perhehoidon kuntoon saattamisen, kuntien tehtävien ja talouden tasapainossa pitämisen sekä kasvun hakemisen biotaloudesta ja digitalisaatiosta.
– Metsäteollisuuden jätti-ionvestoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä.
Samoin normeja on lupauksen mukaisesti purettu satoja ja sote- ja maakuntauudistusta on viety kohti maalia.
– Nyt se on eduskunnan käsissä.
Myös liikenteen osalta on tehty Alatalon mukaan hyviä ratkaisuja ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etuisuuksia on parannettu. Esimerkiksi pienimpiä päivärahoja on nostetu ja pienituloisten perheiden nuorten oppimateriaalihankintoja helpotettu.
Puoluesihteeriehdokas Riikka Pirkkalainen korosti vappupuheessaan Seinäjoella yrittäjyyden merkitystä työn ja talouskasvun perustana.
– Kasvu vaatii yrittäjiä ja yrityksiä, jotka uskaltavat ottaa riskiä, investoida ja työllistää, hän totesi ja muistutti, että 2000-luvulla uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin.
Pirkkalainen alleviivasi, että yritysten menestyminen on tärkeää meille kaikille, koska niiden luoman työn kautta saadaan voimavaroja hyvinvointivaltion kehittämiseen.
– Kun on menestyviä ja kasvavia yrityksiä, on myös työtä ja toimeentuloa kaikilla.
Tulevia maakuntia rakennettaessa on Pirkkalaisen mukaan niinikään huomioitava, että maakunta on juuri niin menestynyt kuin siellä toimivat yritykset.
– Keskustan tavoite on tehdä Suomesta vielä parempi maa yrittää ja työllistää, hän sanoi.
Jatkuvan oppimisen on oltava kasvava osa suomalaista työllisyyspolitiikkaa.
Mikko Savola
Kansanedustaja Mikko Savola kiinnitti Seinäjoella pitämässään vappupuheessa työllisyysasioihin huomiota siihen, että vaikka Suomessa on edelleen työttömiä työnhakijoita, monissa yrityksissä on ongelmana ammattitaitoisen työvoiman saatavuus.
Työpaikkojen ja työntekijöiden paremman kohtaannon edistämiseksi hän esitti muuntokoulutuksen opistoa. Tällä hetkellä olemassa oleva uudelleenkoulutusjärjestelmä ei Savolan mukaan tule riittämään tulevaisuuden tarpeisiin.
– Tulevaisuudessa tarvitsemme tähän tarkoitukseen kokonaan uuden kouluttamisen kokonaisuuden. Tämän järjestelmän luominen ja kehittäminen on oltava kärkihankkeena mahdollisimman nopeasti. Jatkuvan oppimisen on oltava kasvava osa suomalaista työllisyyspolitiikkaa, Savola vaati.
Hän viittasi maaliskuiseen työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaukseen. Sen mukaan uusia työpaikkoja on nyt 18 100 viime vuotta enemmän ja aktivointiasteen palveluissa 5 400 ihmistä enemmän. Samaan aikaan työttömiä työnhakijoita on 53 100 ja pitkäaikaistyöttömiä 29 400 vähemmän.
– Nämä toimet eivät ole ilmaantuneet tyhjästä, vaan hallituksen määrätietoisten toimien ansiosta Savola muistutti.
Salikeskusteluja kuunnellessa tuntuu siltä, että monelle oppositioedustajalle rahat tulevat budjetista, sähkö pistorasiasta ja ruoka kaupasta.
Mikko Kärnä
Lappilaiskansanedustaja hyökkäsi Kemijärvellä pitämässään puheessaan oppositiota vastaan. Hänen mielestään se ei tee muuta kuin haukkua räksyttää.
– Valitettavasti salikeskustelujakin kuunnellessa tuntuu vahvasti siltä, että monelle oppositioedustajalle rahat tulevat budjetista, sähkö pistorasiasta ja ruoka kaupasta.
Kärnä iloitsi Lapin maakunnan hyvästä talouskehityksestä. Hän vaati toimia, joilla työvoiman liikkuvuuttaa etelästä pohjoiseen voidaan parantaa.
– Lapissa on työvoimapula ja tekijät on saatava liikkeelle. Yksi keino voisi olla Norjan mallin mukainen matalampi tuloverotus pohjoisilla alueilla tai vaihtoehtoisesti voimakas työtulovähennys. Näitä toimenpiteitä on tehtävä vielä tämän hallituskauden aikana, sanoivat valtiovarainministeriön byrokraatit tai pormestari Vapaavuori mitä tahansa.