Upin tutkija: EU:n tuen niukkuus johtaa Ukrainan sodan pitkittymiseen
Euroopan unionin tuki Ukrainalle muodostaa nykyisellään paradoksin, kirjoittaa tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista tänään ilmestyneessä raportissa. Riittämätön apu estää Ukrainaa saavuttamasta tavoitteita, joita sekä EU:ssa että Ukrainassa on maan tulevaisuudelle asetettu.
Virallisesti EU ei halua Ukrainan joutuvan taipumaan rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa vaan kaavailee Ukrainalle demokraattista tulevaisuutta, joka johtaisi lopulta myös EU-jäsenyyteen. Tähän saakka myönnetty tuki on Karjalaisen mukaan kuitenkin johtamassa erilaiseen lopputulokseen.
Apu riittää puolustustaistelun jatkamiseen, muttei voittoon Venäjästä. Samalla sota pitkittyy – ei siksi, että länsi tukee Ukrainaa sotilaallisesti, vaan siksi, että Ukraina ei saa tuota tukea tarpeeksi.
– Vaikka Ukraina selviäisi sodasta itsenäisenä valtiona, riski Venäjän sekaantumisen jatkumisesta yhdistettynä Ukrainan omiin haavoittuvuuksiin sekä sodanjälkeisen jälleenrakennuksen haasteisiin varjostaisivat Ukrainan lähitulevaisuutta, Karjalainen kirjoittaa.
Hänen mukaansa presidentti Vladimir Putinin Venäjä ei todennäköisesti koskaan hyväksy Ukrainan demokratisoitumista ja yhdentymistä EU:hun. Neuvottelut voisivat kyllä lopettaa taistelut mutta jättää Ukrainan yhä Venäjän vaikutuspiiriin.
– Tässä tapauksessa kaksi sotavuotta olisivat olleet ihmishenkien ja resurssien haaskaamista, Karjalainen kirjoittaa.
EU:ssa sovittiin viime viikolla viiden miljardin euron sotilaallisesta lisäavusta Ukrainalle, mutta odotukset olivat olleet alun perin 20 miljardin tasolla.
– Päätös osoittaa, että apu jatkuu, mutta niukkana ja pieni pala kerrallaan kuten tähänkin asti, Karjalainen kommentoi sähköpostitse työmatkalta STT:lle.
Viime päivinä huomiota ovat myös herättäneet presidentti Emmanuel Macronin puheet siitä, ettei mitään vaihtoehtoa, edes maajoukkojen lähettämistä, pidä sulkea pois Ukrainan auttamisessa voittoon sodassa. Karjalaisen mukaan Ranskan johdon tulkinta Venäjästä on saattanut aidosti muuttua jyrkempään suuntaan.
– Macron haluaa kannanotoillaan osoittaa, että Ranska on etunenässä tukemassa Ukrainaa ja ottaa johtajuutta Euroopassa. Euroopassa on ollut pientä johtajuustyhjiötä Ukraina-avun suhteen, Karjalainen sanoo.
Macronin puheiden uskottavuutta heikentää kuitenkin se, että Ranskan oma apu Ukrainalle on ollut kansainvälisessä vertailussa suhteellisen vähäistä. Lisäksi Macron ei vaikuta koordinoineen kannanottojaan Ranskan tärkeimpien kumppaneiden kanssa.
– Tästä on tullut vaikutelma, ettei (Macronilla) ole aito tarkoitus lisätä tukea Ukrainalle vaan erottua muista väkevillä puheilla, Karjalainen arvioi.
Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alettua EU:n vastareaktio ylitti monien odotukset. Toteutunutta tukea Ukrainalle ei voinut Karjalaisen mukaan pitää mitenkään itsestään selvänä, koska Ukrainan asia ei ollut monilla EU-jäsenmailla asialistan kärjessä.
Vielä Krimin vuonna 2014 tapahtuneen valtauksen jälkeen kysymys Ukrainan EU-jäsenyyspyrkimyksiä oli sivuraiteilla eikä Ukrainan pyyntöihin aseavusta juuri vastattu. Myös EU-pakotteet Venäjää vastaan jäivät melko laimeiksi.
Ranska ja Saksan johdolla Normandia-ryhmässä neuvotellut Minskin sopimukset vain vahvistivat Venäjän otetta Donetskin ja Luhanskin alueista Itä-Ukrainassa.
Karjalaisen EU-pääkaupungeissa käymien keskustelujen perusteella Ukrainaan suhtauduttiin epäluotettavana kumppanina toistuvien vallanvaihtojen ja puuttuvien uudistusten takia. Tätä taustaa vasten EU:n jämäkkä vastaus Venäjän laajamittaiseen hyökkäykseen oli myönteinen yllätys tarkkailijoille sekä EU-pääkaupungeissa että Kiovassa.
EU:n instituutiot ja yksittäiset unionin jäsenmaat ovat antaneet tähän mennessä Ukrainalle apua yli 144 miljardin euron arvosta eli kaksi kertaa sen, mitä Yhdysvallat. Poliittisella puolella merkittävä edistysaskel tapahtui viime joulukuussa, kun EU päätti aloittaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa.
Karjalaisen mukaan Ukrainan EU-tien kiirehtiminen on kuitenkin johtanut jopa osittain aliarvioimaan jäsenyyskriteereiden täyttämisen vaikeutta. Tämä voi johtaa liian optimistisiin odotuksiin ukrainalaisten puolelta.
Liian toiveikkuuden sijaan pitäisi Karjalaisen mukaan tunnustaa, että sota on heikentänyt Ukrainan poliittista järjestelmää. Sodan jälkeen tapahtuva jälleenrakennus ja odotettavissa oleva kansainvälisen avun tulvimien maahan voi jopa pahentaa esimerkiksi korruptio-ongelmia.
Jos Ukrainan EU-jäsenyys on aidosti tavoitteena, EU joutuu Karjalaisen mukaan jatkamaan Venäjän vaikutuspyrkimysten vastustamista ainakin vielä vuosikymmenen ajan.
– Ukraina tuskin täyttää jäsenyyskriteereitä paljon aiemmin, Karjalainen arvioi.
Venäjän tavoitteiden torjuminen on luonnollisesti vaikeaa, jos maa miehittää osia Ukrainasta. Tällä hetkellä sotilaallinen apu EU:sta ei kuitenkaan riitä ajamaan venäläisiä pois Ukrainasta.
Karjalaisen Kiovasta saamien tietojen perusteella Euroopasta saadut aseet ja koulutus ovat tulleet tarpeeseen eikä sotilasavussa ole havaittu sitä yleistä ongelmaa, että se olisi joko käyttökelvotonta tai huonosti koordinoitua. Suurimmat ongelmat ovat olleet ajallisia ja määrällisiä. Ukraina ei ole saanut apua ajoissa eikä esimerkiksi pitkän kantaman aseita ole annettu ollenkaan.
– Jos eskalaatiopelot tekevät mahdottomaksi antaa Ukrainalle parempia aseita, niin jo käytössä olevan materiaalin loppumisen estäminen auttaisi myös, Karjalainen sanoo.
Hänen mukaansa kunnianhimo pitäisi asettaa vähintään siihen, että Eurooppa ohittaa Yhdysvallat sotilaallisen avun määrässä. Jos Eurooppa ei ole halukas ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan, on vaikea perustella, miksi Yhdysvaltain pitäisi tulevaisuudessa niin tehdä, Karjalainen huomauttaa.