Euroopan parlamentti haluaa uusiutuvan energian määrän yhä korkeammaksi vuoteen 2030 mennessä, mutta puu kuumensi suomalaisten tunteet Strasbourgissa
Euroopan parlamentti hyväksyi Strasbourgissa kantansa siitä, että energiasta 45 prosenttia tulisi olla uusiutuvaa vuoteen 2030 mennessä.
Äänestys koski uusiutuvan energian direktiivin päivityksestä, jolla halutaan muun muassa hillitä ilmastonmuutosta.
Suomessa metsäalan lobbareita ja osaa poliitikoista on huolettanut paketissa erityisesti osuus, jolla pyritään epäsuorasti ohjaamaan puuta ensisijaisesti muualle kuin energiakäyttöön. Huolessa on ollut kyse muun muassa siitä, kuinka jatkossa suhtaudutaan metsän hoitamisesta syntyviin sivuvirtoihin, jotka eivät tahdo kelvata muulle teollisuudelle.
Parlamentti katsoi äänestyksessään, että esimerkiksi runkopuulle, juurille tai oksille ei saisi ohjata uusiutuvan energian tukia. Poikkeuksen muodostavat muun muassa metsäpaloja tai liikenneonnettomuuksia ehkäisevät harvennukset ja eräät muut poikkeustapaukset.
Suomalaiset europarlamentaarikot avasivat medialle näkemyksiään lopputuloksesta välittömästi paketin hyväksymisen jälkeen. Uudistuva Eurooppa -ryhmästä asiaa kommentoivat Nils Torvalds ja Mauri Pekkarinen.
Torvalds sanoi todenneensa jo aiemmin, että paketti ei ole hyvä, mutta se muuttuu kyllä vielä matkan varrella. Parlamentin lisäksi yhtäläinen valta vaikuttaa sääntelyyn on EU:n neuvostolla, joten pakettia ei ole vielä naulattu lopulliseen muotoonsa.
Vaikka päätöksessä ei kielletä mitään, sillä on ohjaava vaikutus uusiutuvan energian tukien kautta. Pekkarinen oli äänestyksen jälkeen synkkänä.
– Mielestäni tässä parlamentin enemmistö äänesti ihan luonnonlakien mukaista totuutta vastaan, hän sanoi.
Identiteetti ja demokratia -ryhmään kuuluva Laura Huhtasaari meni vielä pidemmälle. Hän vertasi parlamentin kantaa siihen, että aikoinaan kruunu ja paavi ovat hamunneet maanomistajien metsiä.
Pekkarinenkin päätyi huomauttamaan, että metsänomistajat voivat kyllä yhä myydä omistuksiaan.
Vihreä europarlamentaarikko Alviina Alametsä ja vasemmistoryhmän Silvia Modig näkivät, että metsän polttaminen energiakäyttöön on ongelma, johon tuleekin puuttua. Tavoitteena uudistuksessa on ehkäistä polttamasta erityisesti sellaista metsää, jota voi käyttää korkeamman jalostusarvon tuotteisiin.
Modig olisi halunnut paketista tiukemman, eikä Alametsäkään pitänyt sitä täydellisenä. Alametsän kanssa ryhtyi puolestaan nokittelemaan EPP:n Petri Sarvamaa, joka kertoi olevansa asiassa Pekkarisen linjoilla.
Demariparlamentaarikko Eero Heinäluoma kuvaili paketin tulevan Suomelle kalliiksi.
Vaikka metsäenergia on saanut suomalaiset syttymään ja kuumentumaankin, se on vain pieni palanen sääntelystä, johon parlamentti keskiviikkona muodosti kantansa.
Äänestyksessä oli myös energiatehokkuutta koskeva direktiivi. Parlamentin äänestämän kannan mukaan energian loppukulutusta tulisi vähentää 40 prosenttia ja jalostamista edeltävän energian kulutusta 42,5 prosenttia.
Ehdotuksessa annettiin myös erilaisia sektorikohtaisia alatavoitteita energiatehokkuudesta liikenteelle, rakennuksille ja kaukolämmön tuotannolle.
Parlamentin lisäksi yhtäläinen valta vaikuttaa sääntelyyn on EU:n neuvostolla. Äänestykset eivät siis tarkoita, että parlamentin kanta olisi sääntelyn lopullinen muoto.