EU:n rahanjaosta on liikkeellä epäselvää ja harhaanjohtavaa tietoa ja spekulaatiota, harmittelee rahaministeri Vanhanen

EU:n monivuotisesta budjetista ja elpymisrahastosta on esiintynyt julkisuudessa paljon epäselvää ja harhaanjohtavaa tietoa ja spekulaatiota, toteaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

– Myöskään ratkaisun mittakaavaa ei ole suhteutettu siihen, mitä 30 vuotta maksuaikaan tarkoittaa, Vanhanen kirjoittaa Suomenmaan blogissaan.

Suomen nettomaksuosuus elpymisestä on 30 vuodessa noin kolme miljardia euroa.

– Kolme miljardia jaettuna 30 vuodella on sata miljoonaa. Sekin on paljon rahaa, mutta ei kohtuuton panos ollaksemme mukana meille talouden ja turvallisuuden kannalta tärkeimmässä yhteistyökuviossamme, Vanhanen arvioi.

Samassa ajassa vienti Suomesta Eurooppaan on arvioiden mukaan noin 1 200 miljardia, kehitysapu noin 30 miljardia ja muut Suomen nettomaksut noin 18 miljardia.

– Pelkästään Maailmanpankille taidamme maksaa 30 vuodessa 1,8 miljardia. Siitäkään ei vastaavaa kohua ole kuulunut.

Vanhanen pohtii Euroopan unionin merkitystä laajemminkin Suomelle. Hän muistuttaa Suomen olleen aina unionin nettomaksaja. 

– Tätä kautta jäsenvaltioiden elintasoeroja on vähennetty. Tämä on lisännyt unionin kilpailukykyä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta vaikuttanut positiivisesti myös meidän kansalliseen hyvinvointiin ja kilpailukykyyn.

Vanhanen mainitsee, että vertailtaessa muita EU:n nettomaksajia, kuten esimerkiksi Ruotsia, Hollantia, Saksaa, Tanskaa ja Itävaltaa, Suomi maksaa unioniin vähiten. Esimerkiksi naapurimaa Ruotsin maksuosuus on lähes kaksinkertainen.

– Tämä pätee myös uuden rahoituskehyksen ja elpymisvälineen osalta.

– Suomen maksuosuus on nettomaksajien joukossa jopa pienempi kuin Ranskan. Suomi siis pystyy muita tehokkaammin hyödyntämään EU:n ohjelmia. Niin myös nyt, Vanhanen kirjoittaa.

Valtiovarainministerin mukaan Euroopan elpyminen on kiistatta Suomen etu, sillä maan hyvinvointi ja talouden kehitys on täysin riippuvainen viennin kehityksestä.

Esimerkiksi viime vuonna EU-jäsenvaltioiden osuus Suomen tavaraviennistä oli lähes 60 prosenttia.

Vanhanen painottaa, että Euroopan talous on yksi kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

– Esimerkiksi Saksan ja Ruotsin elpyminen vaikuttaa erittäin positiivisesti Suomen vientiin, kauppataseeseen ja vaihtotaseeseen. Ja varsinkin Saksan elpymiseen vaikuttaa se, mitä tapahtuu Italiassa.

Huippukokouksessa päätettiin sekä elpymisvälineestä että Euroopan unionin monivuotisesta budjetista vuosille 2021–2027.

Vanhanen muistuttaa, että budjettineuvottelut pyörähtivät käyntiin jo viime hallituskauden loppupuolella.

– Ristivetoa matkalla on ollut paljon, niin kansallisesti kuin eurooppalaisissakin pöydissä. Kun nyt katsomme lopputulosta, voimme todeta, että olemme onnistuneet puolustamaan maaseutua ja alueita, Vanhanen sanoo.

Maatalouden rahoitus kasvaa tulevalla kaudella kuusi prosenttia.

– Aluekehityksen osalta saantomme niin ikään kasvaa ja onnistuimme ensimmäistä kertaa saamaan ylimääräisen sadan miljoonan euron lisärahoituksen Pohjois-ja Itä- Suomen harvaan asutuille alueille.