EU-puheenjohtajakauden ohjelma eduskunnan ruodittavana – Sipilä toivoi tehokasta toimeenpanoa, oppositio kinasteli keskenään
Onko vahva Euroopan unioni Suomen etu? Kuinka painokkaasti Suomi voi edistää omia kansallisia tavoitteitaan unionin puheenjohtajamaana?
Nämä olivat keskeisimmät kiistelyn aiheet, kun eduskunta pui pääministeri Antti Rinteen (sd.) julkistamaa EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa keskiviikkona.
Puolivuotiskautta varten listattujen tavoitteiden punaisena lankana on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, jonka mukaan Suomi pyrkii kokoaan suurempaan rooliin kansainvälisillä näyttämöillä.
Ohjelman tärkein painopiste on Rinteen mukaan ilmastonmuutoksen vastaisten toimien edistäminen.
Rinne korosti, että EU:ssa vallinnut ”kyllä-mutta-politiikan aikakausi” on ohi ja unionin on vihdoin tavoiteltava globaalia ilmastojohtajuutta.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan Suomelta odotetaan ennen kaikkea ohjelman tehokasta toimeenpanoa, jotta linjaukset eivät jää sanahelinäksi.
Pääministerinä Suomen EU-politiikka johtanut Sipilä nosti esille erityisesti tuotekehityksen, digitaalisten sisämarkkinoiden ja kauppapolitiikan edistämisen.
Lisäksi EU:n tulee hänen mukaansa vihdoin luoda toimiva pakolaisjärjestelmä ja kehittää puolustusyhteistyötä.
Viiden puolueen punamultahallituksen sisäiset ideologiset erot nousivat esille puheenvuorojen painotuksissa.
SDP:n kansanedustajat peräänkuuluttivat unionin sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista, kun keskustaleirissä haluttiin lujittaa sisämarkkinoita.
Esimerkiksi eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) puhui sisäisen turvallisuuden parantamisesta.
– EU ei ole vain sisämarkkinaprojekti vaan kyse on myös työpaikoista ja paremmasta sosiaalisesta turvallisuudesta.
Keskustaedustaja Eeva Kalli puolestaan totesi, että EU:n vahvuus perustuu pohjimmiltaan talouskasvulle ja korkea työllisyydelle.
Petteri Orpo (kok.) piti perussuomalaisten EU-skeptisyyttä Suomen edun vastaisena.
Erityisesti oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ajatuivat törmäyskurssille Suomen valitsemasta EU-linjasta.
Erimielisyyksiensä takia niistä ei odotetusti ollut haastamaan Rinteen hallitusta ainakaan EU-politiikassa.
Puoluejohtaja Petteri Orpo (kok.) ei löytänyt ohjelmasta muuta moitittavaa kuin sen, että asiakirja toimitettiin eduskunnalle vain kaksi tuntia ennen käsittelyn alkua.
– Tämä ohjelma on erittäin Eurooppa-myönteinen. Hallituksen pitää olla päättäväinen tärkeällä hetkellä, Orpo korosti viitaten muun muassa eurovaalien jälkeiseen EU- huipputehtävien jakoon ja brexit-prosessiin.
Orpo piti perussuomalaisten EU-skeptisyyttä Suomen edun vastaisena.
– Suomen itsenäisyys on tuskin koskaan ollut niin vahvaa kuin se on nyt EU:n jäsenenä. Vahva EU tuo meille turvaa, vaurautta ja kasvua.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio puolestaan mätki unionia olan takaa.
– Eurooppa ei ole synonyymi EU:lle. Eurooppa on maanosa ja se koostuu kansakunnista. EU on hallintojärjestelmä. EU ei edusta Eurooppaa vaan itseään. Se edustaa eliitin harvainvaltaa ja korporatismia, Tavio paasasi.
Tavion puoluetoveri, kansanedustaja Jani Mäkelä valitti suomalaisten naiiviutta EU-yhteistyössä.
Hänen mukaansa Rinteen hallitus on siivonnut ohjelmasta ”edunvalvonnalliset asiat marginaaliin”.
Myös ensimmäisen kauden kansanedustaja Riikka Purra (ps.) parjasi ohjelmaa suomalaisen näkökulman unohtamisesta.
– Se, että hallitus ”moraalisäteilee” täällä, ei auta ilmastoa. Se saattaa jopa heikentää Suomen globaalia asemaa, Purra pelotteli työpaikkojen katoamisella.
Eurooppaministeri Tuppurainen selitti perussuomalaisille, että Suomen ensisijainen tehtävä puheenjohtajamaana on edistää EU:n yhteistä hyvää, vaikka hallitus voi toki nostaa pöydälle arktisen ulottuvuuden kaltaisia kansallisesti tärkeitä asioita.
– Kun Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana, emme voi ensimmäisenä kuuluttaa meidän omia intressejämme ja mennä Suomen etu edellä.
Keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti kannusti hallitusta silti tuomaan esille Suomelle tärkeitä teemoja niin paljon kuin se on soveliasta.
Hän huomautti, että Suomen EU-ohjelman painopisteiden lisäksi puheenjohtajakaudelle ajoittuvat eurovaalien jälkeinen järjestäytyminen, budjettineuvottelut ja Britannian EU-ero.
– Minulla on pieni huoli siitä, kuinka voimme pitää esillä meille tärkeitä asioita, kuten maataloustukien määrää.
Kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) toivoi puolestaan, että Suomi pitäisi esillä bio- ja kiertotalouteen liittyvää konkreettista osaamistaan.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) peräänkuulutti tarvetta panostaa EU-jäsenmaiden yhtenäisyyteen.
– Voimme periaatteessa keskittyä monenlaisiin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta kauppapolitiikkaan. Se on kuitenkin yhdentekevää, jos EU-maat eivät sitoudu niihin.