EU lämmittelee vaikeaa suhdetta Turkkiin
EU-maat nojautuvat pakolaiskriisissä vahvasti Turkin apuun, vaikka yhteistyön pohja on muuttunut yhä arveluttavammaksi. Turkki on etääntynyt entisestään Euroopasta sen jälkeen kun maan itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdogan vahvisti asemaansa parlamenttivaaleissa.
Venäläishävittäjän alas ampuminen Syyrian rajan tuntumassa kuvastaa Turkin eriäviä intressejä EU-maiden kanssa. Turkin ja Venäjän välinen selkkaus vaikeuttaa EU:n pyrkimyksiä koota laajaa rintamaa äärijärjestö Isisiä vastaan ja puuttua siten pakolaiskriisin perussyihin.
Vaikeasta asetelmasta huolimatta EU-maat taivuttelevat kaikin keinoin Turkkia puolelleen, jotta maa estäisi pakolaisten tuloa Eurooppaan.
– Olemme vakuuttuneita siitä, että Turkilla on kyky saada rajoitettua maahanmuuttovirtaa, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Brysselissä EU-maiden ja Turkin huippukokouksen alla.
Sipilä kertoi, että Suomi on valmis maksamaan oman osuutensa EU-avusta, jolla kohennetaan pakolaisten oloja Turkissa. EU yrittää siten hillitä pakolaisten lähtöhaluja Eurooppaan. Suomen osuus kolmen miljardin euron tukipaketista on reilut 35 miljoonaa euroa.
Sipilä on aiemmin suhtautunut nihkeästi apuun, koska jäsenmaiden on tuotava sitä varten uutta rahaa pöytään. Avun lupaamista helpotti se, että maksua ei tarvitse hoitaa vielä ensi vuonna. Rahoituksen ehdot ja aikataulu näyttivät jäävän vielä auki.
EU-johtajat ovat toistuvasti korostaneet, että apua ei tarjota Turkin hallitukselle vaan se ohjataan pakolaisille. Rahoituksen perillemenoa on tarkoitus valvoa tiiviisti.
– Meillä on aika kovat odotukset siitä, että jo lyhyellä tähtäimellä yhteistyö johtaisi mitattaviin lopputuloksiin siten, että Länsi-Balkanin reittiä saadaan rauhoitettua, Sipilä sanoi.
Huippukokouksen ilmapiiriä laimensi se, että Turkin presidentti Erdogan ei vaivautunut paikalle lainkaan. Turkkia edusti pääministeri Ahmet Davutoglu.
Presidentti Erdogan on ottanut etäisyyttä neuvotteluihin. Hän on syyttänyt EU:ta toistuvasti siitä, että unioni on herännyt pakolaiskriisiin liian myöhään ja jättänyt huomioimatta Turkin kantaman vastuun pakolaisista.
Turkki haluaa yhteistyön vastineeksi paitsi rahaa, myös pikaista viisumivapautta ja vauhtia EU-jäsenyysneuvotteluihin. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan Turkki ei ole aidosti kiinnostunut EU-lähentymisestä. Jäsenyyskriteerien noudattaminen vaikeuttaisi Erdoganin pyrkimyksiä keskittää yhä enemmän valtaa itselleen.
Ylläpitämällä jäsenyysprosessia Turkki voi kuitenkin miellyttää kansainvälisiä sijoittajia ja osoittaa naapurimailleen, että sillä on erityissuhde Eurooppaan.
Pääministeri Davutoglu sanoi Brysselissä, että yhteinen huippukokous kuvastaa Turkin läheistä suhdetta EU:hun.
– Tämä on historiallinen päivä EU-jäsenyysprosessissamme. Olen kiitollinen kaikille Euroopan johtajille tästä uudesta alusta.
EU-johtajien odotettiin lupaavan Turkille viisumivapautta jo ensi syksyksi, jos Turkki täyttää vaaditut ehdot. Aiemmin aikataulu on ollut vuodessa 2017.
Lisäksi EU-maat lupaavat vauhdittaa EU-jäsenyysprosessia avaamalla pikaisesti talouspolitiikkaa koskevat neuvottelut.
Turkin EU-jäsenyyshanke on ollut jäissä vuosikausia, sillä maa ei ole lähelläkään jäsenyyskriteerien noudattamista. Nykyjohdon aikana Turkki on ottanut harppauksia taaksepäin etenkin oikeusvaltiokehityksessä.