EU-huippukokouksessa punnitaan Britannia-kauppaneuvottelujen tilaa
EU-maiden johtajien huippukokous on alkanut Brysselissä. Kokousta varjostavat Euroopan jälleen huonontuva koronavirustilanne sekä epävarmuuden tilassa muhivat neuvottelut tulevasta suhteesta Britanniaan.
EU:sta eronneen Britannian pääministeri Boris Johnson piti aiemmin tätä päivää ratkaisevana takarajana kauppasopimuksen solmimisen kannalta. Neuvotteluja kuitenkin todennäköisesti jatketaan vielä tämän päivän jälkeen.
Huippukokouksen keskustelut alkoivat Britannia-neuvottelujen tilanteen punninnalla. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.), joka saapui Brysseliin suoraan hallituksen koronakokouksesta.
Yksi kauppaneuvottelujen vaikeimmista kysymyksistä on ollut kalastus, ja jäsenmaat suhtautuvat siihen vaihtelevalla intohimolla.
Suomelle kalastus ei ole merkittävä kynnyskysymys, mutta esimerkiksi Britannian vesillä kalastaville Ranskalle ja Hollannille asia on erittäin tärkeä.
Kokoukseen saapuessaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi painokkaasti, ettei kalastajia pidä uhrata brexitille, vaan on tärkeää, että kalastajien pääsy Britannian vesille taataan jatkossakin.
– Me emme valinneet brexitiä. Se oli Britannian kansan valinta, Macron muistutti.
Kaksi muuta keskeistä kipukohtaa neuvotteluissa ovat yritysten tasavertaisten kilpailuolosuhteiden takaaminen sekä hallinnolliset kysymykset, kuten riitojen ratkaisu.
Kuukausia jatkuneet neuvottelut alkavat olla kalkkiviivoilla, mutta ratkaisujen löytymiseksi kummankin osapuolen olisi tehtävä jonkunlaisia kompromisseja.
Huippukokouksen pöydällä ei ole vielä varsinaisia sopimustekstejä, koska neuvottelut ovat edelleen kesken.
EU:n pääneuvottelija Michel Barnier avaa johtajille neuvottelujen tilaa ja voi samalla hakea hieman vahvistusta siihen, millainen on neuvottelujen loppumetrien liikkumavara EU-maiden puolesta.
EU:n näkökulmasta kauppasopimuksesta pitäisi päästä sopuun lokakuun loppuun mennessä, jotta se ehdittäisiin saattaa kaikkien vaiheiden läpi voimaan vuodenvaihteeseen mennessä.
Vuodenvaihde on merkittävä hetki, koska silloin päättyy Britannian EU-eron jälkeinen siirtymäaika ja Britannia muun muassa jättää EU:n sisämarkkinat.
Huippukokousta vetävä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel muotoili kutsukirjeessään, että sopimuksen saavuttaminen ennen siirtymäajan loppua olisi molempien osapuolten etu, mutta sitä ei voida solmia hinnalla millä hyvänsä.
– Tulevat päivät ovat ratkaisevia, Michel kirjoitti.
Jäsenmaiden johtajat keskustelevat huippukokouksessa myös EU:n päästövähennystavoitteen kiristämisestä. Komissio on esittänyt, että vuoden 2030 päästövähennystavoite asetettaisiin ainakin 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Tämänhetkinen tavoite on 40 prosentin vähennys.
Suomi kuuluu kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa vaativien jäsenmaiden joukkoon ja kannattaa komission esitystä ainakin 55 prosentin vähennyksistä.
Komission esitystä tukeva 11 jäsenmaan joukko julkaisi huippukokouksen alla yhteisen julkilausuman ilmastotavoitteiden tiukentamisesta. Suomen lisäksi joukkoon kuuluvat Espanja, Hollanti, Irlanti, Latvia, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Tanska ja Viro.
Euroopan parlamentti on vaatinut entistä kunnianhimoisempaa linjausta. Se asettui viime viikolla ilmastolakikannassaan tukemaan päästövähennystavoitteen kiristämistä 60 prosenttiin.
Nyt käytävässä huippukokouskeskustelussa johtajien ei odoteta ottavan vielä lopullista kantaa päästövähennyslukuun, vaan linjaavan ylipäätään tavoitteen kiristämistarpeesta, jotta EU saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.
Sopuun päästövähennystavoitteen prosenttiluvusta olisi tarkoitus päästä joulukuussa.
Kaksipäiväisessä huippukokouksessa käsitellään myös koronavirustilannetta ja puhutaan EU:n ulkosuhteista. Asialistalla ovat EU:n suhteet Afrikkaan, mutta itäisen Välimeren tilanteen ja Turkin toimien odotetaan nousevan kokouksessa ainakin keskustelunaiheeksi.